Tara tuli taloon
Olimme odottamassa vakuutusyhtiössä vuoroamme ja katselin ilmoitustaulua, jossa silmiin osui PESU – matonpesuko? Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyshän se oli. Meillä oli vielä silloin koiravanhuksemme, mutta tiesimme, ettei enää kauan.Olimme jo miettineet miten sitten jatkossa. Emme enää välttämättä halunneet pentua. Kun asia tuli ajankohtaiseksi tammikuussa 2010 alettiin tutkia nettiä.Rescue koira ulkomailta sisältää aika paljon riskejä, joten halusimme mieluummin koiran kotimaasta. Selasimme PESUn nettisivuja ja sieltä sitten Tara löytyi.Taralla oli hyvä sijaiskoti, mutta sopeutuminen meille tapahtui yllättävän nopeasti. Aluksi Tara pelkäsi omakotitalomme pihaa. Korkeintaan etutassut saattoi laittaa ovesta pihan puolelle. Nyt se jo jonottaa pihalle. Tara ei menneen kesän helteistä kärsinyt. Me hikoilimme varjossa ja Tara otti pitkään aurinkoa välillä jopa mahapuolelle. Paksu turkki suojaa ilmeisesti liialta kuumuudelta. Sisällä meillä kaikilla on ollut viileää ilmalämpöpumpun ansiosta.
Meidän piha on aidattu vain kadun puolelta. Tara on kuitenkin oppinut hyvin oman pihan rajat, joten se saa olla pihalla vapaana silloin kun mekin olemme siellä. Se ei pihalla yksin viihdykään.
Nyt ollaan elokuussa ja Tarasta on tullut meidän koira, varsinainen ilopilleri ja energiapakkaus.
Terveisin
Päivi ja Raimo Pitkänen
+ Tara