Kissat

Jos olet kiinnostunut tarjoamaan eläimelle kodin, katso ohjeet täältä »

Kaikki luovutettavat, yli 5 kk ikäiset kissat on sirutettu, rokotettu, FIV- ja FeLV testattu, sekä steriloitu/kastroitu. Alle 5 kk ikäiset pennut on sirutettu, rokotettu sekä FIV- ja FeLV testattu. Uusi omistaja sitoutuu pennun adoptoidessaan leikkuuttamaan kissan Pesun määräämässä paikassa määräaikana. Pesu kustantaa toimenpiteen. Yhden kissan luovutusmaksu on 130 € ja kahden 230 € yhteensä. Kissat majailevat tilapäiskodeissa Pirkanmaalla, pääasiassa Tampereella, osa Tampereen ympäristökunnissa.

Useimmat kissat etsivät kotia, jossa olisi niille kissaseuraa, koska sisäkissa vaatii paljon aktivointia. Jotkut kissoista ovat jo kiintyneet niin toisiinsa, että ne etsivät yhteistä kotia. Osa kissoista luovutetaan ainoaksi kissaksi, jos hoitopaikassa on havaittu, että se viihtyisi parhaiten yksin. Tämä lukee usein kissan kuvauksessa. Pentuja ei luovuteta oletusarvoisesti ainoiksi kissoiksi, vaan ne tarvitsevat usein lajitoverin seuraa. 

FIV (kissan immuunikato) »

Huom! Otamme kissoista vastaan kyselyt ainoastaan puhelimitse p. 045 657 2148 (soittaa voi myös päivisin ja ilta-aikoihin vaihtelevien työvuorojen vuoksi). Mikäli et tavoita meitä heti, soitathan myöhemmin uudelleen - vastaamme heti, kun pystymme. Tutustuthan luovutusehtoihin ennen soittamista. Kiitos!

Koditon kissa

Miau, sanon minä eli kissankielellä...nälkä ajaa tätä kissaa etiäpäin! Nimeni on Tirlittan.

Kaikkihan tietää kirjallisuudessa Tirlittanin tarinan. Vähän semmonen kehnompi elämä on minulla takana, mutta silmissäni siintää tuo nimikaimani tulevaisuus alun vaikeuksista huolimatta. Olen siis lähtöisin aika kehnoista oloista, joten luottamukseni ihmistä kohtaan on ollut himpun hatara. Ja kun sanon kehnoista oloista, niin sitä myös tarkoitan. Ruokana oli silloin ja tällöin ranskanpatonkia ja HK:n lihapullia, kera muun höttöruoan.

Saavuin tänne tilapäiskotiini vuonna miekka ja kirves, eli tarkemmin lähes kaksi vuotta sitten. Enhän minä tajunnut, mitä se oikea kissanruoka oli. Kesti aikansa, että hoksasin sen olevan parempaa, mitä ranskan vehnäjauhojuttulo. Muutoinkin kesti aikansa, että aloin täällä tilapäiskodissani luottamaan ihmisiin, ruokailuun, siihen, että palvelu pelaa. Mutta kumma juttu. Olen tässä perheessä elellyt nyt sen jotain 2 vuotta ja asuintiloissani on majaillut niin uusia kissakavereita samoilla spekseillä, mistä minä lähtöisin + kissanpentuja ja kaikkien kanssa olen tullut juttuun. Täällä tiloissani nukkuu ja elää myös tuommoisia lapsukaisia. Semmosia vähän vanhempia lapsukaisia, ja jotain vaikutusta olen heihin tehnyt, kun luokittelevat minut parhaimmaksi tilapäiskotikissaksi tässä perheessä.

Mutta palatakseni tuohon otsikkoon. Siellä, missä ruoka, siellä minä myös. Odotan sitä, tulen syömään ihmisen ollessa ruokaa tarjoilemassa. Nukun noiden lapsiystävieni sängyissä, nuuskin käsiä mutta vielä se kosketus vähän arveluttaa. Minut on muuten arvioitu 3-8-vuotiaaksi tyttökissaksi.

Mistähän löytyisi Minulle se oma, loppuelämän koti? Semmonen, jossa ei vaadita kissakaveria, mutta ymmärretään tämmöstä vähän kovia kokenutta kissaa? En ole mahdoton eli en raavi, sähise enkä räppää käsille, kunhan lähestyt minua hitaasti ja hartaudella. Tervetuloa tänne tilapäiskotiini tsekkaamaan minua. Olis jo korkea aika päästä tästä huushollista siihen ihan omaan kotiin.