FIV on kissan immuunikadon aiheuttama virus. FIV on verrattavissa ihmisen HIV-virukseen. Virusta kantava kissa voi elää hyvin onnellisen ja pitkänkin elämän. Tästä viruksesta ei paljoa puhuta ja kissan omistajat usein kauhistelevat tautia pitäen sitä ”pahana mörkönä”. Harva kuitenkaan testauttaa virusta omalta kissaltaan, koska kissa on heidän mielestään täysin terve. On kuitenkin mahdollista, että osa näistä täysin terveistäkin kissoista kantaa virusta omistajan tietämättä. FIV tarttuu tavallisesti kissasta toiseen esimerkiksi astumisen, verensiirron, pureman tai sylkikontaktin välityksellä. FIV ei tartu juuri koskaan kissojen yhdessä käyttämien ruokakuppien tai hiekkalaatikoiden kautta.

FIV on kissan oma virus, eikä tartu ihmisiin tai muihin eläimiin. Jos perheessä elää kaksi rauhallista kissaa, joista vain toinen on todettu FIV-positiiviseksi on mahdollista, että tauti ei koskaan tartu perheen terveeseen kissaan. Kissanpennut eivät välttämättä myöskään saa aina tartuntaa emoltaan. FIV-tartunta pystytään toteamaan kissalla ainoastaan verikokeilla eläinlääkärissä. Jokainen kissa, varsinkin vapaasti ulkoilevat kissat olisi hyvä testauttaa säännöllisesti. FIV pystytään toteamaan kissalla 4 viikon kuluttua tartunnasta.


Oireet

Tartunnassa on erilaisia vaiheita ja oireet vaihtelevat vaiheen mukaan.
  1. Akuutti vaihe: Kissa saattaa oireilla 1-2kk kuluttua tartunnasta, mutta aina omistaja ei edes huomaa lieviä oireita. Kissa saattaa olla normaalia rauhallisempi ja kuumeinen. Myös imusolmukkeet suurenevat. Tämä ensimmäinen vaihe saattaa kestää pari viikkoa, tai useamman kuukauden, jonka jälkeen oireet katoavat ja kissa vaikuttaa taas terveeltä ja normaalilta.
  2. Oireeton kantajavaihe: Tämä vaihe voi kestää useita vuosia, jolloin kissa vaikuttaa terveeltä ilman minkäänlaisia oireita. On myös mahdollista, että kissa ei koskaan siirry kolmanteen vaiheeseen.
  3. Krooninen vaihe: Tämä vaihe voi kestää kuukausista vuosiin. Kissan puolustuskyky heikkenee ja erilaisia tulehduksia alkaa ilmetä. Yleisimpiä tulehduksia ovat suun ja hengitysteiden tulehdukset, silmätulehdukset ja krooniset ihotulehdukset. Kissa saattaa myös ripuloida ja laihtua rankasti. Mitään rokotetta tai hoitokeinoa tartuntaan ei ole vaan kissa kuolee.

Jos sinulla on kissa, joka on todettu FIV-positiiviseksi, niin hoida häntä hyvin ja pidä rokotukset voimassa siihen saakka, kun kissallasi alkaa krooninen vaihe (ellei eläinlääkäri toisin suosittele). Muista kuitenkin aina mainita eläinlääkärille kissasi olevan viruksen kantaja, koska tämä tieto vaikuttaa rokotteen valintaan (rokotus tapetulla rokotteella).

Älä anna kissasi myöskään ulkoilla vapaana, koska hän voi tartuttaa toisiin kissoihin viruksen ja nämä muut vapaana ulkoilevat kissat tartuttavat sitä taas toisiin ja he toisiin. Pidetään tämä tauti omalta osaltamme kurissa!!!


Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys Pesu ry on perustanut Hevosringin ja tarvitsemme rinkiin lisää vapaaehtoisia auttajia.

Rinki toimii siten, että kun Pesulta pyydetään apua hevosten hoidossa (lannanluonti, ruokkiminen, laitumelle vienti yms. perushoito), me hälytämme rinkiläiset apuun. Kyseessä ei kuitenkaan ole lomituspalvelu, eli hevosrinki ei ole tarkoitettu hevosille, joiden omistajat lähtevät esimerkiksi lomailemaan ja haluavat hoitajia kotieläimilleen! Avun tarpeen täytyy olla akuutti, esimerkiksi omistajien joutuminen äkillisesti sairaalaan ja tilanteessa on oltava vaara, että ilman ulkopuolista apua hevoset joutuisivat heitteille. Rinkiläisiä voidaan hälyttää apuun vastaavissa tilanteissa myös tuotantoeläinten auttamiseen tai viranomaisten pyynnöstä ja johdolla mahdollisiin eläinsuojelusyistä tapahtuviin huostaanottotapauksiin.

Kokemus hevosista ja/tai tuotantoeläimistä on eduksi, mutta ei pakollista. Etenkin autollisia rinkiläisiä tarvitaan, ja rinkiin toivotaan eläinten ystäviä eri puolilta Pirkanmaata. Ikäraja rinkiin osallistumiselle on 18 vuotta.

Ringin pilottiprojekti tehtiin marras-joulukuussa, kun Tampereen lähikunnassa asuva henkilö joutui sairaalaan, eikä hänellä ollut hoitajaa kolmelle hevoselleen ja neljälle kissalleen. Alueen eläinsuojeluvalvojan ja lähes parinkymmenen vapaaehtoisen avulla Pesu huolehti eläinten hoitamisesta kaksi kertaa päivässä noin parin viikon ajan. Omistaja pääsi onnellisesti kotiin eläintensä luo juuri ennen itsenäisyyspäivää.

Lisätietoja ringistä saat ottamalla yhteyttä Tarjaan osoitteessa tarja.oinonenatpesu.org.


hevosrinki1
  

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys Pesu ry kehottaa lemmikeistään luopuvia omistajia varovaisuuteen. Liikkeellä on niin sanottuja eläintehtailijoita, jotka ilmoittelevat lehtien ja internetin ilmaispalstoilla antavansa kaikentyyppisille pitovaikeuseläimille hyvän kodin. Todellisuus on kuitenkin kaukana ilmoituksessa luvatusta hyvästä kodista. Eläintehtailija pitää suurta määrää eläimiä huonoissa oloissa eivätkä eläimet saa esimerkiksi tarvitsemaansa eläinlääkärinhoitoa tai tarpeeksi ravintoa. Lisäksi eläintehtailijalla voi jo olla voimassaoleva eläintenpitokielto. Eläintehtailija saattaa ostaa halvalla tai ottaa ilmaiseksi eläimiä, jotka hän sitten myy pienellä voitolla tai teettää niillä jälkikasvua. Tällainen ihminen ei välitä eläinten hyvinvoinnista.

Miten siis tunnistaa eläintehtailijan? Hälytyskellojen pitäisi soida viimeistään silloin, jos eläimen ottaja keksii syitä, miksi luovutus pitää tehdä esimerkiksi bensa-asemalla tai parkkipaikalla hänen kotinsa sijasta.

Yhdistys kehottaa lemmikeistään luopuvia omistajia ottamaan yhteyttä paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen, eläimen kasvattajaan tai eläinliikkeeseen, josta eläin on hankittu. Jos uutta kotia etsitään omin neuvoin, omistajaehdokkaat olisi tärkeää haastatella (esim. minne aikovat sijoittaa eläimen asumuksineen, millaiset vapaanaolomahdollisuudet he tarjoavat, keitä muita ihmisiä tai eläimiä perheeseen kuuluu, kuka on vastuussa eläimestä) ja eläimestä pitäisi pyytää vähintään muutaman kymmenen euron kulukorvaus sekä pyytää päästä näkemään uusi koti ennen eläimen luovutusta. Nämä toimenpiteet estävät eläimen joutumisen vääriin käsiin.

Kodinetsintään saa tarvittaessa lisää neuvoja paikalliselta eläinsuojeluyhdistykseltä. Pesun kodittomien lemmikkien asioita hoitavien yhteystiedot löytyvät täältä»


Maalaiskissojen auttaminen on edennyt siihen malliin, että osa Pesun hoitoon tulleista kissoista on nyt leikattu, sirutettu sekä rokotettu. Osa on jo löytänyt tiensä uuteen kotiinkin. Esimerkkitapauksina toimivat Myrna, Max sekä Misty, jotka ovat Pesun tilapäiskodeissa opettelemassa hiljalleen sisäkissan elämää. Mimosan nimi muuttui Maxiksi eläinlääkärireissun jälkeen, sillä se paljastuikin kolliksi.

Lahjoituksia on tullut jonkin verran, mutta vielä tarvitaan lisää kissaystävien panosta, sillä eläinlääkärireissuihin, lääkkeisiin, ruokaan ja kissanhiekkaan on tähän mennessä uponnut jo satoja euroja. Myrnan ja Maxin eläinlääkärikäynti tuli onneksi odotettua halvemmaksi, kun eläinlääkäri tuki eläinsuojelutyötä omalta osaltaan. Kissat leikattiin, rokotettiin ja sirutettiin. Lisäksi Myrna ja Max ovat kuluttaneet Pesulla ollessaan kissanhiekkaa kiitettävästi sekä paljon ruokanappuloita ja märkäruokaa. Niille on myös annettu matolääkettä sekä tähän mennessä yksi ulkoloishäätökin.

Myrna ja Max toipuivat molemmat hyvin eläinlääkärikäynnistään ja toipuminen oli muutenkin nopeaa, vaikka kissat eivät varmasti olleet tottuneet eläinlääkärin käsittelyyn. Kissat ovat edelleen arkoja, mutta Myrna antaa jo melkein koskea. Ainakin näiden kahden entisen maalaiskissan tulevaisuus näyttää valoisalta ja niille voi kesyyntymisen jälkeen alkaa etsiä uusia koteja.

Myrnan ja Maxin lisäksi entinen maalaiskissa Misty (jo sivuilla) odottelee edelleen omaa kotia Pesun tilapäiskodissa. Sen sijaan Mistyn kaksi pentua ovat jo ehtineet saada kodin. Misty on Pesussa ollessaan leikattu, rokotettu ja sirutettu sekä saanut kaksi ulkoloishäätöä ja useita matolääkekuureja.




Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys Pesu ry muistuttaa lemmikinomistajia helteen vaaroista. Kuumaan autoon tai suoraan auringonpaisteeseen jätettyä koiraa, kuten kaikkia muitakin lemmikkejä, uhkaa jo lyhyessä ajassa lämpöhalvaus. Pysäköidyn auton sisälämpötila nousee helteellä varjossakin vaarallisen korkeaksi, vaikka ikkunat olisivat raollaan. 

Lämpöhalvauksen oireita ovat nopea hengitys, läähätys, kuolaaminen, oksentelu ja horjuminen. Kun koira ei enää ole levoton vaan makaa apaattisena paikallaan, sen pitää saada apua heti.  

Jos näet, että kuumaan autoon on jätetty koira eikä se ole kunnossa, estä suora auringonpaiste autoon peittämättä kuitenkaan ilmanvaihtoa. Ellet löydä auton omistajaa, ota yhteys poliisiin.  

Lämpöhalvauksen saanut koira siirretään viileään paikkaan ja sen oloa helpotetaan valelemalla varovasti kylmää vettä sen päälle noin puolen tunnin ajan. Vettä annetaan juotavaksi pieniä määriä kerrallaan. Kun koira virkoaa, se kannattaa viedä eläinlääkäriin. Jos koira on tajuton, se pitää viedä heti eläinlääkäriin.

Ehkäise ikävät seuraukset ja jätä lemmikki ostosreissujen ajaksi kotiin. Jos esimerkiksi koiran kanssa on pakko matkustaa, huolehdi siitä, että se pysyy viileänä, saa riittävästi raikasta juotavaa ja on suojassa suoralta auringonpaisteelta. Pidä usein taukoja ja ota koira silloin autosta ulos. Älä jätä koiraa ollenkaan helteellä autoon.


autossa

Pesu on tapauskohtaisesti jo pidemmän aikaa ottanut hoitoonsa kodeissaan isoissa laumoissa eläneitä ja heikkoon kuntoon päässeitä eri-ikäisiä kissoja maalaisympäristöistä Pirkanmaalla. Monilla kissoilla on aikaisemman puutteellisen hoidon takia erilaisia loistartuntoja ja tulehduksia eikä niitä välttämättä ole rokotettu eikä leikattu. Kissat ovat myös saattaneet elää heikkoravinteisella ruoalla, joten sairauksien hoitamisen ohella annamme niille kunnollista ravintoa. Yhdistys myös leikkauttaa, siruttaa ja rokottaa kissat, ja yhteistyössä omistajien kanssa pyrkii löytämään kissojen tulevaisuuden kannalta parhaan mahdollisen ratkaisun.

Nyt tarvitsemme eläinten ystävien tukea näiden kissojen eläinlääkäri- ja ruokintakustannuksissa. Jäsenmaksuin ja lahjoituksin toimintansa rahoittavan yhdistyksen varoihin näiden kissojen hoitaminen lohkaisee melkoisen loven, joten sinun rahallinen tukesi olisi meille korvaamaton apu. Teethän lahjoituksen jo tänään! Pienikin summa on tärkeä.

Tilinumeromme lahjoituksille on FI37 8000 1170 9224 06. Käytä viitenumeroa 1274, jolloin lahjoituksesi ohjautuu juuri näiden kissojen auttamiseen. KIITOS!

Voit seurata, miten kissojen tilanne kehittyy sinunkin lahjoituksesi turvin – lisäämme sivuillemme päivityksiä sitä mukaa kun ehdimme.


Miksi Pesu toimii näin?

Vaikka Pesu pääasiassa ottaa vastaan eläimiä pitovaikeuksien takia suoraan kodeista, olemme tapauskohtaisesti auttaneet myös nyt työn alla olevan tyyppisissä tilanteissa. Haluamme toimia apua tarvitsevien eläinten edun mukaisesti ja samalla olla esimerkkinä vastuullisesta eläintenpidosta, johon kuuluu mm. eläinten leikkauttaminen, asianmukaiset loishäädöt ja terveystarkastukset, tunnistusmerkinnät jne. Kunnon huolenpito on jokaisen eläimen perusoikeus, jota Pesu ry haluaa painottaa toiminnassaan. Valitettavasti näiden maalaiskissojen kaltaisia tapauksia on paljon, ja Pesu auttaa tarpeen vaatiessa ja resurssiensa mukaan.


Mitä muuta Pesu tekee?

Järjestämme tarvittaessa myös leikkauskampanjoita haja-asutusalueilla, missä omistajat voivat leikkauttaa vapaana ulkoilevia kissojaan yhdistyksen sponsoroimaan edullisempaan hintaan. Lisätietoja kampanjoista saat ottamalla yhteyttä osoitteeseen kodittomatatpesu.org.


Miten sinä voit auttaa?

Taloudellisen avun ohella meillä on myös jatkuva tarve vastuuntuntoisille tilapäiskodeille, jotka pystyisivät hoitamaan Pesun avustuksella esimerkiksi juuri nyt autettavien kissojen kaltaisia eläimiä uuden kodin löytymiseen saakka. Mieti, olisiko tällainen tilapäiskotitoiminta sinulle sopiva auttamistapa ja ota yhteyttä osoitteeseen tilapaiskoditatpesu.org.
Tai kenties meiltä löytyisikin sinulle juuri se kissa, jota olet aina odottanut elämääsi? Etsimme kissoille luonnollisesti myös vastuuntuntoisia loppuelämän koteja! Käy tutustumassa kotia etsiviin viiksiniekkoihin Kodittomat eläimet -osiossa sivuillamme ja seuraa siellä annettuja yhteydenotto-ohjeita.

 


korvaongelma

Kuva yllä:
Korvaongelma. Maaseudulla yleinen korvapunkkitartunta voi hoitamattomana johtaa vaikeaan korvatulehdukseen ja ylitsepääsemättömiin terveysongelmiin. Kuvan kissa asui sisätiloissa mutta jäi ilman asianmukaista hoitoa, vaikka sen korva selvästi vuoti verta ja mätää.

Kuva alla:
Väiveselkä. Kuvan kissa on tuotu maaseudulta Pesun hoitoon ja selän turkki ajeltu, koska iho kuhisi väiveitä ja karvoissa oli valtavasti niiden munia. Kissan yleiskunto oli suuren loismääränkin vuoksi heikko ja korva tulehtunut umpeen.

 ell vaiveselka2

Maalaiskissat tarvitsevat pikaista apuasi!

Pesu on jo pidemmän aikaa ottanut tapauskohtaisesti hoitoonsa heikkoon kuntoon päässeitä eri-ikäisiä kissoja omistajiltaan maalaisympäristöistä Pirkanmaalla. Nyt tarvitsemme eläinten ystävien tukea kissojen eläinlääkäri- ja ruokintakustannuksissa. Monilla kissoista on erilaisia loistartuntoja ja tulehduksia, jotka yhdistys hoitaa kuntoon. Kissat ovat myös eläneet heikkoravinteisella ruoalla, joten sairauksien hoitamisen ohella annamme niille kunnollista ravintoa. Yhdistys myös leikkauttaa, siruttaa ja rokottaa kissat ennen uusien kotien etsimistä.

Jäsenmaksuin ja lahjoituksin toimintansa rahoittavan yhdistyksen varoihin tämä lohkaisee melkoisen loven, joten sinun rahallinen tukesi olisi meille korvaamaton apu. Teethän lahjoituksen jo tänään! Pienikin summa on tärkeä.

Tilinumeromme lahjoituksille on 800011-70922406. Käytä viitenumeroa 1274, jolloin lahjoituksesi ohjautuu juuri näiden kissojen auttamiseen. KIITOS! Voit seurata, miten kissojen tilanne kehittyy sinunkin lahjoituksesi turvin – lisäämme sivuillemme päivityksiä sitä mukaa kun ehdimme.

Miksi Pesu toimii näin?

Vaikka Pesu pääasiassa ottaa vastaan eläimiä pitovaikeuksien takia suoraan kodeista, olemme tapauskohtaisesti auttaneet nyt työn alla olevan tyyppisissä tilanteissa aiemminkin. Haluamme toimia apua tarvitsevien eläinten edun mukaisesti ja samalla olla esimerkkinä vastuullisesta eläintenpidosta, johon kuuluu mm. eläinten leikkauttaminen, asianmukaiset loishäädöt ja terveystarkastukset, tunnistusmerkinnät jne. Kunnon huolenpito on jokaisen eläimen perusoikeus, jota Pesu ry haluaa painottaa toiminnassaan.

Valitettavasti näiden maalaiskissojen kaltaisia tapauksia on paljon. Pesu auttaa tarpeen vaatiessa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Järjestämme tarvittaessa myös leikkauskampanjoita haja-asutusalueilla, missä omistajat voivat leikkauttaa vapaana ulkoilevia kissojaan yhdistyksen sponsoroimaan edullisempaan hintaan. Lisätietoja kampanjoista saat ottamalla yhteyttä osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

Meillä on myös jatkuva tarve vastuuntuntoisille tilapäiskodeille, jotka pystyisivät hoitamaan Pesun avustuksella esimerkiksi juuri nyt autettavien kissojen kaltaisia eläimiä uuden kodin löytymiseen saakka. Jos et juuri nyt pysty tarjoamaan meille taloudellista apua, mieti olisiko tilapäiskotitoiminta sinulle sopiva auttamistapa ja ota yhteyttä osoitteeseen tilapäTämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

Tai kenties meiltä löytyisikin sinulle juuri se kissa, jota olet aina odottanut elämääsi? Etsimme kissoille luonnollisesti myös vastuuntuntoisia loppuelämän koteja! Käy tutustumassa kotia etsiviin viiksiniekkoihin Kodittomat eläimet -osiossa sivuillamme ja seuraa annettuja yhteydenotto-ohjeita.

Kevään ja kesän tullen orvoiksi luullut luonnonvaraisten eläinten poikaset huolestuttavat eläinten ystäviä. On kuitenkin tavallista etteivät emot vietä koko aikaa poikastensa vieressä, eikä poikasella ole hätää, kun sen annetaan olla rauhassa. Jos löydät luonnonvaraisen eläimen poikasen, älä koske eläimeen tai ota sitä mukaasi turhaan ellet ole täysin varma, että eläimen emo on kuollut!  Linnut saattavat viipyä ruoanhakumatkalla useamman tunnin. Yksinäisen linnunpoikasen tilannetta pitää seurata pitempään, sillä usein vanhemmat ovat lähistöllä. Ikkunaa päin lentänyt lintu on saattanut saada lievän aivotärähdyksen, joka voi parantua, kun se saa levätä hetken suojassa rauhaisassa paikassa.

pupuPupun- ja oravanpoikaset voivat olla todella pieniä ja vastustamattoman söpöjä, mutta niihin ei saa koskea elleivät ne ole välittömässä vaarassa. Oravanpoikasen emo saattaa pelätä tulla paikalle, jos lähistöllä on ihmisiä. Paras tapa on seurata tilannetta ja ellei emoa näy noin puolen tunnin kuluessa, voi neuvoa kysyä eläinsuojeluyhdistykseltä tai eläinsuojeluvalvojalta, joka on erikoistunut luonnonvaraisiin eläimiin.

Jos poikanen on eksynyt selvästi vaaralliseen paikkaan, kuten autotielle, sen voi siirtää turvallisempaan paikkaan lähettyville. Vältä kuitenkin eläimen turhaa käsittelyä. Eläimiin koskettaessa on hyvä käyttää hansikkaita.

Kesäisin varsinkin nuoren siilin uhkana on monilta pihoilta löytyvä nurmikkotrimmeri. Trimmeri saattaa osua aiheuttaen pahaa vahinkoa varsinkin pesäpaikattomiin siilinuorukaisiin, jotka lymyilevät ruohikossa.

Apua tarvitseva eläin on toimitettava mahdollisimman pian asiantuntevaan hoitoon. Jos luonnonvarainen eläin on loukkaantunut, voit ottaa yhteyttä kaupungin eläinlääkäriin tai poliisiin. Kaupungin eläinlääkäri voi tarvittaessa antaa luonnonvaraiselle eläimelle ensiapua maksutta. Muistathan, että luonnonvaraista eläintä ei saa ottaa lemmikiksi, sen sijaan linnunpönttöjen ja siilien pesien rakennus auttaa niitä kovasti!


Lemmikin tunnistemerkintä

Turvasiru
Lemmikin katoaminen, karkaaminen tai varkaiden käsiin joutuminen on painajainen omistajalle. Yhtä lailla eläin kärsii, jos se hylätään. Uusi Turvasiru-verkkopalvelu auttaa sekä omistajaa että lemmikkiä löytämään toisensa. Kellon ympäri – vuoden jokaisena päivänä. Turvasiru on eläimen ihon alle rokotuksen tapaan laitettava mikrosiru, johon on tallennettu eläimen oma yksilöllinen tunnusnumero. Jos Turvasirun saanut eläin katoaa omistajaltaan, voivat eläinsuojeluviranomaiset eläimen löydyttyä saada tämän tunnusnumeron avulla välittömästi selville omistajan. Turvasiru sopii lähes kaikille eläimille.
Lue lisää: >>> turvasiru.fi - tuo kadonneen kaverin takaisin

Lemmikille voi myös hankkia nimilaatan, johon kaiverretaan omistajan yhteystiedot. Laatan lisäksi myynnissä on mm. "osoiteputkia" jonka sisällä olevalle paperille voi kirjoittaa yhteystiedot. Hätätilanteessa voi lemmikin pantaan kirjoittaa omistajan yhteystiedot myös tussilla tai kynsilakalla.


Sinisorsa on tuttu näky talvisilla ruokintapaikoilla. Se on kuitenkin muuttolintu, jonka kuuluisi viettää talvensa aivan muualla kuin kaupunkien sulavesissä pulla-annostaan odottaen. Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys kehottaa ihmisiä pidättäytymään sorsien ruokinnasta ja antamaan niille mahdollisuuden toimia luonnollisen vuodenaikakierron mukaan. Sorsien ruokinta tuo mukanaan monenlaisia ongelmia tautiriskistä vääränlaisen ravinnon aiheuttamiin haittoihin.

Vuosien varrella asenteet kaupunkiluontoa kohtaan ovat muuttuneet. Harva pohtii sorsien ruokintaa luonnon tasapainoon puuttumisena – enimmäkseen ajatellaan lintujen elävöittävän kaupunkia. Kun ihminen ei enää itse elä luonnon äärellä, se halutaan tuoda mukana kaupunkiin.

Valkeakoskella lintuhoitolaa pitävä luonnonvaraisten eläinten eläinsuojeluvalvoja Markku Alanko on huolestunut kehityksestä:

- Ehdottomasti ei pitäisi ruokkia. Sorsat eivät ole luonnostaan täällä talvehtivia lintuja. Satunnaisia sorsia jää yrittämään talvehtimista sopiville paikoille, ilman ihmisen paapomista. Sinisorsat muuttavat luonnostaan ruoan perässä sulasta sulaan, ja ellei niitä ruokittaisi kaupungeissa, ne lähtisivät esimerkiksi Tampereelta ensin Hämeenlinnaan, sieltä Riihimäelle ja edelleen Tanskan salmien kautta aina Eurooppaan saakka, jäätilanteen mukaan.

Tampereen kaupunki on lopettanut vesilintujen ruokinnan. Ruokintalautta sijaitsi aiemmin Satakunnansillan kupeessa, jossa voimalaitoksen virtaus pitää Tammerkosken sulana läpi talven.

Talviruokinnalla houkutellaan sorsat keinotekoisesti talvehtimaan samoissa avoimiksi jäävissä vesissä yksipuolisella ruokinnalla, joka vaikuttaa lintujen yleiskuntoon. Samalla lisätään merkittävästi lintujen tautiriskiä. Ruokintapaikkoja käyttävät sorsien lisäksi muutkin linnut, mikä edesauttaa tartuntatautien, kuten salmonellan, leviämistä laajalti. Lisäksi ruokintapaikat houkuttelevat paikalle rottia. Myös loukkaantumisriski on suuri, sillä liikenteen seassa matalalla ruokintapaikalle tai sieltä pois lentävä sorsa törmää helposti autoon. Joka talvi lintuhoitolaan tuodaan tällä tavoin loukkaantuneita yksilöitä.

Luontoon puuttumista ei pitäisi koskaan tehdä kevein perustein. Ihmiset reagoivat tunneperäisesti, kun kokevat sorsien olevan ahdingossa talvipakkasessa, vaikka niillä ei itseasiassa olisikaan mitään hätää. Sairasta tai ahdingossa olevaa eläintä pitääkin auttaa, mutta ensin on syytä varmistaa, että eläin todella on avun tarpeessa.

«Takaisin


Yliopistolliseen pieneläinsairaalaan Hämeentielle on keväällä tuotu joka päivä useita rusakonpoikasia luonnosta sekä niiden lisäksi kissoja, joilla on vakavia vammoja putoamisen seurauksena. Helsingin Yliopistollisen Eläinsairaalan Ystävät YES ry ja Suomen Eläinsuojeluyhdistys SEY muistuttavat, että rusakonpoikasiin ei saa koskea. Kissanomistajien pitäisi puolestaan muistaa, että kissa voi vammautua pahasti pudotessaan ikkunasta tai parvekkeelta.

Kissan kykyä selviytyä korkealta putoamisesta liioitellaan huomattavasti. Putoamisvammat ovat moninaisia. Eturaajat voivat mennä poikki useasta kohdasta kissan iskeytyessä maahan, mutta luunmurtumiakin vakavampia ovat sisäiset vammat. Usein kissalta halkeaa kitalaki tai repeää virtsarakko tai keuhkot. Vammat invalidisoivat kissan jopa kuukausiksi tai voivat olla kuolemaan johtavia. Vammojen hoitaminen voi maksaa huomattavia summia.
- 300 euron eläinlääkärinlasku on pienin mahdollinen pudonneen kissan omistajaa kirpaiseva kuluerä, eikä yli 1000 euroakaan useista hoitokerroista ja leikkauksista ole mitenkään tavatonta - ja kissan kärsimykset vielä päälle, YESin toiminnanjohtaja Leila Nurmikivi toteaa.

Silloinkin kun kissa on selviytynyt putoamisesta näennäisen vahingoittumattomana, on tärkeää seurata tarkoin, että se pystyy hengittämään ja virtsaamaan normaalisti.

Kissa voi saada myös hakasella raolleen kiinnitetyn ikkunan auki. Usein putoamisvaaraa ei tulla edes ajatelleeksi, ennen kuin vahinko on jo tapahtunut. YES ja SEY painottavat, että kun ikkunoita ja parvekkeen ovia aletaan kesän tullen pitää auki, on kissan turvallisuus varmistettava kiinnittämällä verkko ikkunaan ja parvekkeen reunaan.
- Kissa ei nimittäin osaa ottaa opikseen aikaisemmista ilmalennoistaan, lisää Nurmikivi.
Rusakonpoikasen kuuluu olla yksin
Jänikset eivät tee pesää. Emo jättää poikaset yksin johonkin suojaan ja käy niitä imettämässä vain pari kertaa yössä. Poikasia ei saa poimia talteen muka orpoina. Vaarallisesta paikasta, kuten polulta tai avoimelta nurmikolta, poikasen voi nostaa syrjään kasvillisuuden suojaan.

- Pikku rusakot eivät valitettavasti kovinkaan hyvin kestä hoidon ja sairaalaolosuhteiden aiheuttamaa stressiä vaan kuolevat siihen, kertoo Leila Nurmikivi tarpeettomasti eläinsairaalaan tuoduista rusakonpojista.

Eläinsairaalassa emon maito korvataan maidonvastikkeella. Ongelmat alkavat useimmiten kiinteään ruokaan siirryttäessä. Valitettavan usein hoitoon tuotu poikanen kuolee ripuliin.
- Ehdottomasti paras ratkaisu on jättää pikkupupu luontoon, korostaa Nurmikivi.

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Leila Nurmikivi
Yliopistollisen Eläinsairaalan Ystävät YES ry
Puh. 050 597 5680
www.elainsairaalanystavat.com