Kurrrrr-na? Ollaan kesällä 2019 syntyneet seuralliset, hyväkäytöksiset herrasmiehet ja huippuhurmaavat raitatäpläveljekset Nakoma ja Navil.
Minä Nakoma eli Naksuliini olen tuo, jonka naamakuviossa on otsatukka säntillisellä keskijakauksella. Hiukkasen olen varautunut, kun vieras ihminen tulee näköpiiriin, mutta tutun kaksijalkaisen lähelle hakeudun mielelläni kehräämään, puskemaan ja nauttimaan silityksistä, halitteluista ja rapsutuksista. Ja tosi paljon tykkään myös, kun minua harjataan. Kissamaisesti tykkään nukkua lämpimässä: jos sohvalla tai sängyllä näkyy kohouma, kannattaa vähän varoa – minähän siellä olen kaivautuneena johonkin päällisten tai peittojen alle. Murkinapuolella minulle maistuu kovin hyvin porsaan sydän ja muu raaka liha, ja lisäksi syön laadukkaita viljattomia raksuja.
Minä Navil eli Keijo ”Kepa” Keimailija näytän siltä, kuin otsatukkani olisi jo vähän päässyt kasvamaan silmille. Olen lempinimeni mukaisesti kova poika keimailemaan, ja tykkään tosi paljon silittelystä, rapsuttelusta ja lässyttelystä. Minulla on tilapäisihmisen mielestä kaikkien aikojen vahvimmat hännän pystyssäpitämislihakset. Myös vierailijoille suon yleensä mahdollisuuden lähestyä minua ja rapsutella. Jos minua alkaa jokin asia pelottaa, sähisen varoitukseksi. Olen aika puhelias ja välillä saatan laulella vähän kuuluvamminkin. Minulla on aikaisemmin ollut stressistä johtunutta hutipissailua, mutta vaivani helpotti, kun asumistilanteeni muuttui rauhallisemmaksi. Virtsastani on löydetty struviittikiteitä, ja niiden syntymistä estämään syön urinary-erikoisruokaa. Omistajaltani vaaditaan erityistä ymmärrystä kissojen virtsatiesairauksista, ja sitoutumista niiden hoitoon jatkossakin.
Ollaan molemmat leikkisiä, ihmisten touhuista kiinnostuneita ja seurallisia katteja. Pallotellaan mielellämme huovutetuilla, kilisevillä tai rapisevilla palloilla, ja huiska- ja narulelujakin jahdataan. Tykätään oikein kovasti kiipeillä korkealla, joten toivotaan, että uudesta kodistamme löytyisi meille monenlaisia kiipeilymahdollisuuksia ja nukkumapaikkoja yläilmoista. Kaivataan myös kunnolla tilaa, jotta mahdutaan painimaan. Ja olisi tosi hienoa, jos voitaisiin turvallisesti ulkoilla lasitetulla parvekkeella tai kauttaaltaan verkotetussa ulkotarhassa.
Etsitään sitoutuvaa, rakastavaa ja huolehtivaa yhteistä loppuelämän kotia. On hyvin luultavaa, että jatkossakin Navil voi reagoida pissaongelmilla stressaaviin tilanteisiin, ja siksi haluttaisiinkin, että elämämme järjestettäisiin mahdollisimman stressittömäksi: Kodin pitää olla elämäntavoiltaan rauhallinen (esim. aikuistalous) ja olosuhteiltaan vakaa, eli sellainen, jossa ei ole suuria elämänmuutoksia näköpiirissä. Omistajamme lomien ajaksi ei haluta muuttaa mihinkään hoitolaan, vaan meille pitäisi järjestää hoito kotiin. Muiden eläinten kanssa ei myöskään mahduta saman katon alle, vaan halutaan olla kodin ainokaisia kullanmuruja.
