Heipä hei, täällä keski-iän paremmalla puolella oleva virkeä pariskunta Tossu ja Pikkelssi etsii kotia rauhallisia eläkepäiviä varten. Olemme molemmat syntyneet vuonna 2015. Vauhti on jo hieman hidastunut, mutta vielä virtaa riittää, ja jaksamme edelleen kirmata lelujen perässä.
Olemme hyvin kesyjä ja annamme käsitellä itseämme ilman mukinoita. Kynsienkin leikkaaminen onnistuu tuosta vaan. Nautimme siitä kun meidät huomioidaan ja pääsemme mukaan arjen puuhiin. Olemme olleet yhdessä koko elämämme, joten lähdemme myös uuteen kotiin yhtä matkaa.
PIKKELSSI
Olen mustaturkkinen pikkurouva, jonka pieni pää lyö joskus tyhjää, mutta sydämeni on sitäkin suurempi. Hakeudun kovasti ihmisten seuraan ja kiipeän mielelläni syliin rapsuteltavaksi. Ilmoitan äänekkäästi ja pusken päälläni, jos en saa asiaankuuluvaa huomiota osakseni. Narun päässä heiluteltava lelu on lempparini.
Päivän mieluisin hetkeni on ruoka-aika ja lempiharrastukseni namien syöminen, joten painoani pitää seurata ja ruoan määrää säännöstellä tarkasti. Minulla on ollut ylipainoa, mutta olen nyt ihannemitoissa joissa haluan pysyä myös jatkossa. Pidän erityisesti kuivaruoasta, mutta jos märkäruokaa on tarjolla liian vähän se voi johtaa ummetukseen.
Minulla on todettu hammassyöpymä, joka vaatii säännöllistä seurantaa. Kuulemma ainakin yksi hampaistani pitää poistaa lähivuosina.
TOSSU
Minä olen tiikerikuvioinen oman arvoni tunteva herrasmies. Kun Pikkelssiä rapsutellaan, yritän esittää, että minua ei sellainen kiinnosta, mutta oikeasti tykkään kyllä silittelyistä ja rapsutuksista silloin tällöin. Turkin harjaaminen on myös erityisen mukavaa. Innostun usein juoksemaan pallon perässä, jos joku vaan sellaista heittelee. Vieraiden ihmisten seurassa olen alkuun varautunut, mutta uskallan toki pian tulla tervehtimään.
Minulla on melko tuoreeltaan todettu diabetes, jota hoidetaan kerran päivässä suun kautta otettavalla lääkkeellä. Se ei ole mitenkään maukasta, mutta otan lääkkeen kuitenkin kiltisti joka ilta ilman sen suurempia itkuja, en ole koskaan kynsinyt tai purrut. Lääkkeen ansiosta oloni on ollut hyvä eikä oireita ole ollut. Kodin tulee varautua siihen, että lääkitys on luultavasti elinikäinen ja joudun käymään eläinlääkärin kontrolleissa vähintään puolen vuoden välein. Omistajani pitää myös tarkkailla, että vointini pysyy hyvänä. Minullakin on hammas, jonka tilaa pitää tarkkailla ja mahdollisesti poistattaa lähivuosina.
Syön myös diabetes-erikoisruokaa. Minulla pitää olla diabeteksen takia säännölliset ruoka-ajat. Tykkäisin enemmän Pikkelssin annoksista ja Pikkelssi taas minun sapuskoista, joten teemme usein vaihtarit jos kukaan ei huomaa. Meitä joutuukin vähän vahtimaan ruoka-aikaan, jotta syömme oikeat määrät oikeaa ruokaa.
Vaikka silloin tällöin innostumme vähän juoksentelemaan, olemme kuitenkin perusluonteeltamme hyvin rauhallisia ja tarvitsemme oman tilan, jonne tarvittaessa pääsee rauhoittumaan, jos elämä meidän ympärillä käy liian vauhdikkaaksi. Etsimmekin ensisijaisesti kotia aikuistaloudesta, jossa on vakaat elinolosuhteet. Lapsiperhekoti voi tulla kyseeseen, jos lapset ovat jo isompia ja osaavat tarvittaessa jättää meidät rauhaan, ja aikuiset osaavat ja jaksavat ohjata lapsia elämään kissojen kanssa. Emme tule toimeen muiden kissojen kanssa ja siksi tarvitsemme kodin, jossa ei ole muita kissoja. Saattaisimme tulla toimeen pienen rauhallisen koiran kanssa, joka myös osaa antaa meille tilaa.
Toivomme pääsevämme perheeseen, joka kaipaa seurakseen rauhallisia sylikissoja, joiden nuoruusiän riehumiset ovat jo takanapäin, ja ihmisiä, jotka ovat valmiita sitoutumalla ja omistautumalla tarjoamaan meille turvallisen, pysyvän kodin loppuelämäksemme.
