Miumaumoi! Täällä miukumaukuu Fandango – tai kavereiden kesken, sano Fantsu vaan! Tiesitkös, omaa kotia etsiskelen, sellaista jossa olisi leikkisä kissakaveri tai kaksi sekä mukava palvelushenkilökunta.
Haluat siis tietää minusta enemmän? Hienoa, hienoa, mietitään mistä lukuisista hurmaavista puolestani kertoisin ensin…
No, vaikka se että olen aina kaikkeen valmis kuin partiopoika konsanaan; ruokahaluni on laaja ja monipuolinen ja olen myös erittäin valpas huomaamaan, jos jossain voisi ehkä olla ylimääräistä ruokatarjoilua saatavilla. Ai mitä? Kaikkiko ruoka maailmassa ei ole minun? Varkain saalistettu leipä ja kurkkukin menevät paremman puutteessa, vaikka tuo kaksijalkainen mutiseekin jotain kissan lajityypillisestä ruokavaliosta… Syön kyllä reippaasti kissojen Oikeaakin ruokaa, ja myös raa’at lihat ovat superherkkua! Haluan siis saada niitä ja muuta laadukasta ruokaa uudessakin kodissa.
Tervehdin ja pusken myös mennen tullen kaikki ovesta sisään tulevat ihmiset. Syliinkin saa ottaa hetken likisteltäväksi, vaikken itse sinne tulekaan ja kauaa en malta olla.
Jiihaa, leluhiiri! Pallo! Huiska, minä tulen ja nappaan sinut, miaur! Huhhuh, lääh ja puuh, kaikenlaiset lelut ovat hurjan hauskoja, niidenkään suhteen en ole nirso. Leikin myös vaikka kengännauhalla, nippusiteellä tai vaikka pullonkorkilla, ei se välii, kaikki käy. Namien saalistus on myös hauskaa kuntojumppaa!
Kissakavereistakin tykkään. Olen taustaltani populaatiokissa, joten suurperheessä olen kasvanut, mutta olen luonteeltani kuulemma hieman pomottava. Toivonkin siis uudelta kodiltani leikkisää ja reipasluonteista kissakaveria sekä kissan aktivoinnista innostunutta ihmistä tai useampaa. Sanoisin, että lapsiperheeseenkin voisin tottua, kunhan lapset osaavat kunnioittaa yksityisyyttäni ja antaa minulle omaa tilaa. Myös omat rauhalliset paikat ovat tärkeitä, ja oma ruokarauha. Lapsia en ole tavannut, mutta reippaana luonteena voisin ajatella senkin luonnistuvan kunhan tarpeeni huomioidaan. Koirat saattavat olla minulle liian pelottavia otuksia, olen ehkä kohdannut niitä aiemmassa elämässäni ulkona kulkiessani. Toivon siis koiratonta perhettä.
Vatsani toiminta tarvitsee myös päivittäin kuitulisää ruoan seassa, ettei tule ummetusta, tämä annettaan aika helposti ruuan seassa! Minulla on myös astma, jonka johdosta joka kolmas ilta minulle pitää antaa siihen lääke. Suuni on nyt hoidettu kuntoon parodontiitin vuoksi, mutta seuraava hammashoito on ensi syksynä.
Mitäs tuumaat, olisitko oma ihmiseni, löytäisinkö luotasi loppuelämän rakastavan ja huolehtivan kodin? Ota yhteyttä adoptiopuhelimeen, ehkäpä tapaamme vielä..
