Rummy, joka uuteen kotiin päästyään nimettiin suomalaisittain Rommiksi, muutti laumamme jäseneksi pitkän sijaiskotimajoituksen päätteeksi lokakuussa 2012. Ajauduin Pesun nettisivuille jonkin aikaa sen jälkeen, kun rakas kaniherramme nukkui pois ja kotiin jäi...
Olemme 28-vuotias pariskunta ja elämäämme ovat jo 11 vuoden ajan ilostuttaneet ihanat kanipersoonat; jo edesmennyt riistanvärinen risteytysuros Viikka, kaunis luonnonkeltainen risteytysnaaras Vilhu (Vilthuril) sekä ihana isabella-värinen, viittakuvioinen kääpiöluppa...
Puput voivat hyvin. Moona on rauhoittunut huomattavasti leikkauksen ansiosta. Pissat menevät nyt oikeaan paikkaan ja kodin tekstiilit saavat olla suht rauhassa. Tomeruus ei ole silti kadonnut minnekään.
Sepolla menee hyvin, antaa jo paremmin silittää ja on vähemmän arka. Vaikka hän viettääkin paljon aikaa sängyn alla, hän tekee silti niitä tutkimusretkiään.
Olimme odottamassa vakuutusyhtiössä vuoroamme ja katselin ilmoitustaulua, jossa silmiin osui PESU – matonpesuko?
Yhdistyksen tulostettavia dokumentteja:Tilapäiskotiflyer (pdf-tiedosto)Tiedote luonnonvaraisten eläinten poikasista (pdf)Jos löydät luonnonvaraisen eläimen poikasen (pdf)
Olin jo parisen vuotta miettinyt karvaisemman perheenjäsenen hankkimista, eikä tyttäreni olleet ajatusta vastaan (jostain ihmeen syystä). Pikkuhiljaa ajatus selkeni ja ryhdyin katselemaan kani-ilmoituksia eri eläinsuojeluyhdistysten sivuilta. Henkilökohtaisesti minulle oli tärkeää antaa koti juuri eläinsuojelyhdistyksen kautta luovutetulle eläimelle, koska yhdistys osaisi todennäköisesti yhdistää oikean eläimen oikeaan kotiin.
Nuori kaniuros Uljas muutti luoksemme elokuussa 2009 Pesun sijaiskodista. Olimme juuri vaihtaneet paikkakuntaa ja uudessa asunnossa kanilauman reviirit ovat aina hiukan hakusessaan. Niinpä arvelimme ajankohdan olevan otollinen uuden kanin sopeutumiseen vanhaan pitkäkorva-joukkueeseemme.
Nellalle löytyi oma koti Kangasalta. Nella on sopeutunut hyvin uuteen kotiinsa, molemminpuolinen luottamus on saavutettu, ja tämä on Nellalle nyt se oikea ja pysyvä koti. Koti täytyy pitää kunnossa, joten enää kaverin ei tule syötyä edes halkoja, saati sitten sohvatyynyjä, kuten alkuun saattoi tapahtua.
Misse-koira asustelee nykyään Nokialla ja mitä ilmeisimmin nauttii elämästään. Emäntää (jonka Misse siis tuntuu usein omistavan, ei toisinpäin) täytyy vahtia ja ulkoiluttaa vähintään kolmesti päivässä, usein on kiva lähteä ulos aamuun jo vaikka viideltä. Misse on sopeutunut uuteen kotiin hyvin, tosin joskus vielä vieraat ja miehet saattavat ujostuttaa. Emännän kanssa on tullut reissattua junilla ja busseilla Lapissa asti, joskus junan eläinvaunusta löytyi löytökaverikin matkan ratoksi.
Edellisen koiravanhuksemme poismenosta oli kulunut pitkälti yli vuosi, kun telkkarista tuli seurattua pariakin sarjaa joissa koirille etsittiin uutta kotia, ja niitä seuratessa polte omaan koiraan alkoi kasvaa – sillä ajatuksella, että se voisi olla ihan aikuinen koira. Pesun sivuilla tulikin sitten vierailtua ahkerasti, sieltä löytyi yksi suloisen oloinen koiraneiti, jolle allergian vuoksi haettiin uutta kotia. Nellin kuvausta luimme aika monta kertaa, kunnes rohkenimme ottaa yhteyttä…
Heippa!
15.7.2009 tuli Laralla 1 vuosi täyteen uudessa kodissa Päijät-Hämeessä. Lara on upea nuori neiti, joka kotitui tälle seudulle erittäin hyvin – joskin ”hidasta hämäläistä” neidistä tuskin tulee vielä pitkään aikaan. Hän on siis hyvin aktiivinen kaikin puolin. 🙂
Molemmat puput olivat hieman ihmeissään uudesta kodistaan. Elisabeth osasi ottaa heti alusta asti rennosti, mutta Robin rauhoittui kunnolla vasta kun huomasi, että viereisessä häkissä onkin ennestään tuttu puputyttö. Kaveruksia ei heti voinut päästää yhteen, sillä Robin Hood piti leikata. Leikkauksen jälkeenkin pupujen piti malttaa olla vähintään kolme viikkoa erillään.
Osku Hyvin pyyhkii!
Vilma-kissa sai kodin kesäkuussa: olimme eläinrakkaina ihmisinä jo kauan haaveilleet kissasta ja koirasta, sekä omakotitalosta maalla. Viimeiset 6 vuotta opiskelijaelämää 39 neliön kaksiossa ei kuitenkaan antanut sopivia puitteita, niin eläinten, kuin ihmistenkään viihtyvyydelle. Lopulta unelmamme kuitenkin toteutui maaliskuussa 2007, jolloin ostimme talon maaseudulta. Tällöin oli itsestään selvää, että kissan ja koiran hankkiminen oli ajankohtaista.
Roki-koiramme on 7,5-vuotias karkeakarvainen mäyräkoiraherra. Elämä on koetellut Rokia paljon, liikaakin, mutta sitä ei hyvin kiltistä ja rakkaudenkipeästä koirasta ikinä uskoisi. Ennen Rokin tuloa meille olin jo kauan miettinyt omaa koiraa.
Ostamalla Pesun tuotteita tuet yhdistyksen toimintaa. Voit ostaa tuotteita tapahtumista Pesun myyntipöydästä tai noutamalla Tampereelta ennakkoon sopien. Postitse toimitettaessa tuotteet toimituskuluineen maksetaan ennakkoon Pesun tilille. Tilatut tuotteet...