Nellin kuulumisia
Edellisen koiravanhuksemme poismenosta oli kulunut pitkälti yli vuosi, kun telkkarista tuli seurattua pariakin sarjaa joissa koirille etsittiin uutta kotia, ja niitä seuratessa polte omaan koiraan alkoi kasvaa – sillä ajatuksella, että se voisi olla ihan aikuinen koira. Pesun sivuilla tulikin sitten vierailtua ahkerasti, sieltä löytyi yksi suloisen oloinen koiraneiti, jolle allergian vuoksi haettiin uutta kotia. Nellin kuvausta luimme aika monta kertaa, kunnes rohkenimme ottaa yhteyttä…
Meidän perheen ”pääluku” siispä kasvoi yhdellä, kun Nelli muutti luoksemme maaliskuun lopulla 2008. Hän oli tuolloin viisivuotias. Noin viikkoa aikaisemmin olimme käyneet tutustumassa toisiimme sijoituskodissa, ja neitihän hurmasi meidät välittömästi ystävällisellä olemuksellaan!
Alusta saakka kaikki on mennyt hyvin, mitään pahoja tapoja ei tällä tytöllä ole. Aivan alkuun Nelli hakeutui omiin oloihinsa useasti, mutta nykyään ei hän selvästikään näitä hetkiä kaipaa! Päinvastoin, sohvalle istuutuessa on vähintäänkin koiran pää sylissä, ja pöydän äärellä istuessa jalkoja lämmittää aina pehmoinen otus 🙂 ! Nelli nauttii ilmiselvästi olostaan meidän ”iltatähtenä”, ja saakin kyllä koko perheen huomioin itselleen. Päivät kuluu leppoisasti, takapihalta pyrähdetään metsään lenkille muutaman kerran päivässä, ja Nelli on oikeastaan kaikessa mukana mitä kotona touhutaan.
Terv. Merja
