Pirkanmaan Eläinsuojeluyhdistys, PESU ry on jo vuosia etsinyt uusia koteja kodittomille lemmikkieläimille. Valitettavasti siinä missä tulevien eläinten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa, myös palautuvien eläinten määrä on lisääntynyt: palautumisprosenttimme on vuosia ollut jopa alle 5%, mutta vuonna 2016 se on kasvanut useita prosenttiyksikköjä.
PESU ry:n hallitus vahvisti kesäkuun hallituksen kokouksessa kodinhankinnan päätöksen koskien luovutusmaksun palautusta. 1.7.2016 alkaen otetaan käyttöön uusi sopimuspohja, joissa luovutuksissa koeajalla palautuvasta eläimestä maksetaan takaisin vain 50 % luovutusmaksusta. Ennen tätä päätöstä koko luovutusmaksu palautettiin.
Syynä päätökseen oli se, että kodintarjoajat harkitsisivat adoptiota ja mahdollisia ongelmia jo paremmin etukäteen. Kuukauden koeaika on luovutussopimuksessa siltä varalta että eläin ei sopeudu uuteen kotiinsa. Vaikka pyrimme parhaamme mukaan kertomaan eläimen luonteesta ja tavoista ennen uuteen kotiin siirtymistä, moni palautuminen johtuu siitä, että ei ole ymmärretty eläimen luonnetta tarpeeksi. Uudella käytännöllä haluamme ehkäistä eläinten turhia palautumisia yhdistykselle. Palautumisesta aiheutuu myös kuluja yhdistykselle, joita yritämme osittain tällä päätöksellä kattaa.
Uusi luovutussopimus tulee voimaan heinäkuun aikana. Mikäli eläin on luvattu adoptoijalle vanhalla sopimuksella, heinäkuun aikana käytetään vielä myös vanhaa sopimusta näissä adoptioissa.
Pirkanmaan Eläinsuojeluyhdistys, PESU ry:n uusi hallitus toimikaudelle 2016–2017 valittiin kevätkokouksessa 18.5.2016. Uuden hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Taru Lindell. Varsinaisiksi jäseniksi valittiin Annika Salomaa, Leena Litma, Janika Ojala ja Leena Lehti. Varajäseniksi valittiin edellisvuoden sääntömuutoksen myötä neljä varajäsentä: Laura Sivonen, Pauliina Helenius, Joni Virolainen ja Elina Hänninen.
Hallituksen järjestäytymiskokouksessa Annika Salomaa nimitettiin varapuheenjohtajaksi ja Leena Litma sihteeriksi.
Kokouksessa vahvistettiin vastuuvapaus edellisen toimikauden hallitukselle ja vahvistettiin toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio vuodelle 2016. Kokouksessa valittiin myös tilintarkastaja.
Kansainvälistä koe-eläinpäivää vietetään tänään, 24.4., ympäri maailman. Suomessa muun muassa Animalia järjestää toimintaa eri paikkakunnilla. Helsingissä (Kolmen sepän patsas 16-19), Turussa (Kävelykadulla 14-18) ja Tampereella (Keskustori 15.30) kerätään allekirjoituksia vetoomuskortteihin koe-eläinkäytännön lopettamisesta.
Vaikka kosmeettiseen käyttöön valmistettujen tuotteiden ja ainesosien eläintestaaminen on lakkautettu Euroopan unionin alueella, edelleen alueella käytetään noin 12 miljoonaa koe-eläintä joka vuosi. Suomessa luku oli vuonna 2012 jopa 180 000 yksilöä, kun vuonna 2011 määrä oli 140 000 yksilöä - koe-eläinten käyttö ei ole siis vähenemään, vaan enenemään päin. Koe-eläinten määrästä huolimatta jopa 90 % eläimillä toimiviksi testatuista lääkkeistä hylätään ihmiskokeen jälkeen.
"Eläinkokeettomat menetelmät ovat eläinkokeita parempaa tiedettä. Kaikkia eläinkokeita ei ole tieteellisesti hyväksytty, toisin kuin eläinkokeettomat menetelmät. Prosessi kestää keskimäärin kahdeksan vuotta, minkä jälkeen menetelmä on todistettu tieteellisesti päteväksi. Jos vertaa näitä uusia, tieteellisesti validoituja menetelmiä eläinkokeisiin, eläinkokeet tuntuvat barbaarisilta muinaisjäänteiltä keskiajalta. Niiden tieteellisyys on viimeinkin kyseenalaistettava", kertoo Eläinsuojeluliitto Animalian koe-eläinvastaava Marianna Lammi Koe-eläin.fi:n artikkelissa.
Tampereella vaihtoehtoisia, eläinkokeettomia menetelmiä kehitetään jatkuvasti Tampereen vaihtoehtokeskus FICAMissa.
En jätä koiraa kuumaan autoon! – SEY ja Kennelliitto kehottavat jättämään lemmikin helteisellä säällä kotiin
Tänäkin kesänä on jo kuultu ikäviä uutisia kuumalla säällä autoon jätetyistä koirista. SEY ja Kennelliitto jatkavat nyt toista kesää En jätä koiraa kuumaan autoon! -tarrakampanjaa. Auton ikkunatarra muistuttaa jokakesäisestä ongelmasta ja kannustaa jättämään eläimet kuumalla säällä kotiin.
"Monet koiranomistajat eivät tule ajatelleeksi, miten nopeasti auton sisälämpötila nousee tappavan kuumaksi. Ruotsin Kennelliiton mittauksessa vain parinkymmenen asteen ulkolämpötilassa auton sisälämpö nousi tunnissa yli viiteenkymmeneen asteeseen. Helteellä lämpö nousee vaarallisen korkeaksi vieläkin nopeammin. Ikkunoiden raolleen jättäminen ei estä lämpötilan nousua. Karvaiset eläimet saavat lämpöhalvauksen huomattavasti helpommin kuin ihmiset, sillä ne eivät kykene hikoilemalla säätelemään elimistönsä lämpöä", muistuttaa SEYn toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö.
Jos ohikulkija huomaa koiran kärsivän parkkipaikalla kuumassa autossa, apua pitää hakea nopeasti. Tilanne on vakava, jos koira ei enää läähätä ja ole levoton, vaan makaa apaattisena. Jollei auton omistajaa löydy, on otettava yhteyttä poliisiin. Poliisi voi tarvittaessa murtautua autoon. Ensiapuna lämpöhalvauksen saanut koira siirretään välittömästi varjoon ja kastellaan kylmällä vedellä. Koiran virottua se kannattaa viedä eläinlääkärille. Matkan ajaksi koira kääritään kylmään ja märkään pyyhkeeseen.
"Haluamme kannustaa lemmikinomistajia levittämään tietoa, miten vaarallista eläimen jättäminen kuumaan autoon voi olla. Sitä varten olemme painattaneet auton ikkunaan liimattavan tarran, jossa lukee "En jätä koiraa kuumaan autoon!”. Uskomme, että positiivinen esimerkki toimii tässä asiassa parhaiten. Jokainen voi pitää huolen siitä, että omalla koiralla asiat ovat hyvin ja kannustaa muitakin parempaan koiranpitoon", kertoo Kennelliiton viestintäpäällikkö Kaija Unhola.
En jätä koiraa kuumaan autoon -tarrat ovat maksuttomia ja niitä jakavat useat SEYn paikallisyhdistykset sekä eläinsuojeluvalvojat ja -neuvojat kesän tapahtumissa. Tarroja jaetaan myös Kennelliiton osastolla Suomessa järjestettävissä kansainvälisissä koiranäyttelyissä.
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto on vuodesta 1901 eläinsuojelutyötä tehnyt Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun asiantuntija. SEYn toimialaan kuuluvat kaikki eläinlajit ja liiton toiminta kattaa koko maan. SEY toteuttaa käytännön eläinsuojelutyötä 40 paikallisyhdistyksen ja noin 100 vapaaehtoisen eläinsuojeluvalvojan ja -neuvojan voimin. www.sey.fi SEYn paikallisyhdistykset: http://www.sey.fi/sey_toimii/seyn_jasenyhdistykset
Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry. on valtakunnallinen koira-alan asiantuntijajärjestö, joka on perustettu vuonna 1889. Kennelliitto jakaa koira-alan asiantuntijatietoa, edistää puhdasrotuisten koirien kasvattamista ja monipuolista koiraharrastusta sekä parantaa koiranpitoa Suomessa. Liiton jäseninä on noin 1 900 koiraharrastusyhdistystä ja yli 146 000 henkilöjäsentä. www.kennelliitto.fi
Pääjärjestäjinä turkistarhauksen kieltämiseen tähtäävässä aloitteessa toimivat Animalia, Luonto-Liitto, Oikeutta Eläimille ja SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto. Tavoitteena on kerätä 50,000 nimeä, jolloin aloite otetaan eduskunnan käsittelyyn. Nimiä keräämässä on lisäksi suuri joukko muita järjestöjä ja yrityksiä. Aikaa nimien keräämiseen on kuusi kuukautta, marraskuun puoliväliin saakka.
Kampanjan kannatuslomakkeen voit täyttää seuraavissa Pesun yhteistyöyrityksissä Tampereella:
Sohvin eläintarvikeliike, Näsilinnankatu 38
Nitrobabe, Otavalankatu 9
Kynsi- ja ripsistudio Feik.It, Satakunnankatu 38
Koirakoutsi KK, Teivaalantie 7
Lomakkeita voi itse tulostaa kampanjasivuilta osoitteesta http://turkistarhatonsuomi.fi/aloite, mistä löydät myös lisätietoja aloitteesta. Jos haluat omalla alueellasi kerätä nimiä aktiivisesti, lomakkeita saat myös Pesulta.
Ihmisillä tuntuu usein olevan vielä käsitys kanista häkkieläimenä. Mikään eläin ei kuitenkaan ole häkkieläin. Eläimellä on samat tarpeet riippumatta siitä, onko se ihmisen näkökulmasta lemmikki vai tuotantoeläin. Eläimelle pitäisi aina pystyä tarjoamaan mahdollisimman hyvin sen luontaista käyttäytymistä vastaavat olosuhteet. Tätä edellyttää eläinsuojelulainsäädäntökin.
Mikään ihmisen harrastus (esimerkiksi näyttely- tai kasvatustoiminta) tai mukavuudenhalu ei oikeuta eläintenpitoon, joka tapahtuu eläimen hyvinvoinnin ja lajiominaisen käyttäytymisen kustannuksella. Häkittäminen kanin oman turvallisuuden vuoksi ei myöskään ole perusteltua. Oma asunto on täysin mahdollista tehdä kaniturvalliseksi esimerkiksi nostamalla sähköjohdot kanin ulottumattomiin tai piilottamalla ne metalliverkon taakse.
Kani ei voi toteuttaa itseään häkissä istuen. Liikkumattomuus masentaa mielen ja haurastuttaa luut. Villikanit tekevät hyvinkin pitkiä loikkalenkkejä yhden yön aikana, etsien muun muassa ruokaa. Mitä tekee häkkiin suljettu kani? Puree kaltereita, tömistää takajalkaa ja yrittää päästä vankilastaan ulos tai heittelee tarvikkeitaan ja yrittää siten purkaa turhautumistaan. Jos kani ei tee mitään häkissä, on todella syytä huolestua. Kani on nimittäin jo alistunut ankeaan kohtaloonsa ja menettänyt elämänhalunsa. Häkki voi toimia kanille suojapaikkana ja wc-tilana. Kani ei kuitenkaan ole ”häkkieläin” sen enempää kuin kissa tai koirakaan, vaan sen täytyy saada liikkua vapaasti – myös yöllä ja silloin kun omistaja ei ole kotona. Yhdistys kehottaakin kanille häkkielämää suunnittelevia hylkäämään kanin hankinnan kokonaan. Neuvoja vastuulliseen kaninpitoon saa esimerkiksi Pesu ry:ltä.
Suomeen jää luonnostaan lintulajeja talvehtimaan ja sellaisten lajien talvehtimista on hyvä avittaa oikealla ruokinnalla. Lisää tietoa aiheesta BirdLife Suomen sivuilla »
Kesyrotat ovat seurallisia laumaeläimiä eikä niitä pidä pitää yksin. Kesyrotat elävät yleensä noin 2-4 vuotta. Valitettavasti niidenkin ikä lyhenee huomattavasti siksi, että niille tulee iän myötä kasvaimia tai muita sairauksia. Ilman kasvaimia rotat saattavat ylittää viiden ikävuoden, mutta se on melko harvinaista. Rotta on hämäräeläin eli vilkkaimmillaan yleensä illalla, yöllä ja aamulla, mutta ne sopeutuvat hyvin omistajansa rytmiin. Kaikki kesyrotat polveutuvat isorotasta (Rattus norvegicus) ja kuuluvat jyrsijöihin.
Hankinta
Kesyrotat ovat luovutusikäisiä kuusiviikkoisina ja sukukypsiä noin seitsemän viikon ikäisinä. Tiineysaika kestää yleensä kolme viikkoa ja rotta saattaa jopa saada reilut 10 poikasta kerralla. Kannattaa hankkia kaksi tai useampi samaa sukupuolta olevaa rottaa samasta poikueesta. Sukupuolet erottaa toisistaan siten, että uroksella on selvät kivekset ja suipompi peräpää kuin naaraalla. Uroksen peräaukon ja sukupuoliaukon väli on myös pitempi kuin naaraalla. Naaraan nisät ovat näkyvissä noin viikon vanhana.
Häkki
Rotat tarvitsevat paljon tilaa ja virikkeitä. Niiden häkiksi sopii parhaiten korkea häkki. Häkkiin niille tulee laittaa useita tasoja, oksia sekä tikapuita. Tasoja voi tehdä itse erilaisista koreista (polkupyörän kori) tai vaikkapa rautakaupasta saatavista tiskikaapin kuivaustasoista. Tasot voi kiinnittää häkkiin rautalangalla. Virikkeiksi käyvät esimerkiksi riippumatot, joita on helppo tehdä itse. Riippumaton materiaaliksi käy pieni pyyhe, jonka pitkä sivu on noin 20–30 senttimetriä. Pyyhkeen voi ripustaa kulmista, ripustusnarun tai hakaneulojen avulla häkin kattoon. Nuorille ja siksi myös kevyemmille yksilöille käy ripustukseen myös verhoklipsit. Tunneleita voi rakentaa esimerkiksi puhtaista maitotölkeistä tai muista isommista pahvirasioista. Moni rotta pitää myös paperipusseista, sillä niissä on kiva piileskellä ja rapistella. Rotilla tulee olla häkissään myös pesäkoppi. Pesäkopin materiaalin pitää olla jotain muuta kuin muovia. Muovi on pahaksi, koska rotta usein merkkaa pesäkoppiaan ja muovisessa kopissa ilma ei vaihdu ja rotalle voi tulla hengitysvaikeuksia. Kuivikkeina käytetään mieluiten puupellettiä tai haapahaketta, sillä rotat saavat herkästi hengitysvaivoja pölyävästä kutterinpurusta. Häkissä tulee olla myös suola- ja kalkkikivet, ruokakuppi ja juomapullo. Rotat eivät kestä kovin korkeaa lämpötilaa, joten häkki pitää pitää kesäisin viileässä ja varjoisassa paikassa. Rotat eivät myöskään kestä kuivaa ilmaa hyvin, joten ilmankosteuttajista voi joskus olla apua etenkin talvella. Älä hanki rotille juoksupyörää, sillä niiden häntä jää pinnojen väliin ja voi murtua.
Ruokinta
Kesyrotta on sekasyöjä. Kesyrotan pääruokaa on rottapelletti ja siemensekoitus, joita on aina oltava tarjolla. Siemenseoksia ja pellettiä valitessa kiinnitä huomiota tuoteselosteeseen. Älä osta sokeria tai paljon väriaineita sisältäviä seoksia. Liika rasva ruokavaliossa aiheuttaa ihoärsytystä. Liika proteiini taas on haitallista ja voi aiheuttaa etenkin uroksille paiseita. Rottapellettiä ja siemenseosta löytyy eläintarvikeliikkeistä. Seosten lisäksi rotille annetaan vihanneksia, hedelmiä, marjoja, keitettyä perunaa, riisiä, makaronia, puuroa sekä pari kertaa viikossa lihaa tai kananmunaa. Tuoreruuaksi käyvät esimerkiksi kurkku, salaatti, persilja, päärynä, omena, banaani, luumu, viinirypäleet, lanttu, porkkana, mustikat ja vadelmat. Nakerreltavaksi sille voi antaa kuivattua leipää, näkkileipää, koirankeksiä tai lehtipuiden oksia. Joskus voi antaa esimerkiksi palan juustoa tai maustamatonta jogurttia. Rotan luonnollista ravintoa ovat myös hyönteiset, joten rotalle voi tarjota vaikkapa kuivattuja jauhomatoja tai kuolleina löytyneitä tavallisia kärpäsiä. Ruokavalion on oltava monipuolista, ettei puutostauteja pääse syntymään. Raikasta vettä tulee olla aina tarjolla. Jäistä tai suoraan jääkaapista otettua ruokaa ei saa antaa rotille. Ruokinta kerran vuorokaudessa riittää ja paras aika ruokkia on iltaisin, kun rotat ovat virkeimmillään.
Käsittely
Kesyrotat kesyyntyvät hyvin, kunhan ne totutetaan käsittelyyn ja ihmisseuraan jo poikasina. Arat rotat purevat herkästi. Rotat rakastavat kiipeilyä ihmisten olkapäillä ja hihoissa. Niille voi myös opettaa temppuja herkkupalojen avulla. Rotilla on huono näkö, mutta sitäkin parempi hajuaisti, joten on tärkeää antaa rotan ensin haistella kättä ennen kuin nostaa sen syliin. Oikea nostotapa on nostaa rottaa kainaloiden takaa ja tukea myös takapäätä. Terveiden rottien ei kuulu äännellä, mutta jotkut rotat saattavat kiljaista syliin otettaessa ja lajitovereiden kanssa painiessaan, mikä on ihan normaalia. Hampaiden narskutus on yleensä hyvän olon merkki – etenkin rapsuteltaessa. Muut äänet eli vikinät, tuhinat ja pärskähtelyt ovat sairauden oireita.
Hoito
Kesyrottien on päästävä jaloittelemaan päivittäin, elleivät ne saa olla asunnossa vapaana koko ajan. Ne ovat niin seurallisia eläimiä, että nauttivat esimerkiksi tv:n katselusta omistajansa olkapäällä. Muista nostaa sähköjohdot rotan ulottumattomiin, ettei niitä nakerrella. Häkki siivotaan vähintään kaksi kertaa viikossa ja samalla pestään tasot ja oksat hyvin. Muista pestä myös vesipullo ja ruokakuppi. Vesi on vaihdettava päivittäin. Rotat likaavat joskus häntänsä, minkä vuoksi niiden häntä pitää pestä aina tarvittaessa eli kun se on näkyvästi likainen. Häntä on tärkeä lämmönsäätelyväline rotalle. Hajustamaton suihkusaippua ja pehmeä hammasharja ovat hyviä apuvälineitä hännän pesussa. Pesu onnistuu helpoiten lavuaarissa käsisuihkun avulla. Veden pitää olla kädenlämpöistä. Itseään merkkaavia uroksia voi joutua pesemään joskus kokonaan niskasta alaspäin, mutta silloin on varottava veden joutumista korviin. Jotta rotta ei vilustuisi, sen pitää saada kuivua kokonaan lämpimässä ja vedottomassa paikassa (esimerkiksi pyyhkeillä vuoratussa kantokopassa) ennen häkkiin palauttamista. Etenkin talvella häntä pitää pesun jälkeen rasvata hajustamattomalla kosteusvoiteella, ettei se kuivu. Kynsiä leikataan muutaman viikon välein, elleivät ne kulu itsestään. Liian pitkä kynsi on koukkuun kaartuva ja se tuntuu terävältä iholla. Vain kynnen terävä kärki lyhennetään ja pitää varoa ydintä, ettei verta pääse vuotamaan. Terveellä rotalla on kuivat ja kirkkaat silmät, vuotamaton nenä, kiiltävä ja puhdas turkki, ja olemus on muutenkin pirteä.
Yleisimmät sairaudet
Punainen erite silmissä ja nenässävähäisessä määrin on normaalia rotalle. Erite ei ole verta, vaikka se siltä saattaakin näyttää. Jos erittyminen on runsasta, rotalla voi olla stressiä tai jokin sairaus. Tällöin rotta on vietävä eläinlääkäriin.
Hengitystieoireet Rotilla esiintyy kroonista keuhkotulehdusta, jonka aiheuttaa yleensä Mycoplasma pulmonis -bakteeri. Eläinlääkäri Lotta Pänkälän mukaan mykoplasma voi tarttua rotasta poikasiin jo kohdussa, ilman välityksellä tai ihmisestä (esimerkiksi kädet, vaatteet). Vaikka rotta ei ole itse sairas, se voi kantaa bakteeria oireettomana. Uuden rotan tuominen omien rottien laumaan on siis aina riski, koska muuton aiheuttama stressi voi laukaista taudin. Yleensä mykoplasma sairastuttaa sellaisen rotan, jolla on jo jonkin viruksen tai stressin vuoksi heikentynyt vastustuskyky. Eläinlääkäri Pänkälän mukaan hiirellä, hamsterilla ja gerbiilillä on myös todettu M. pulmonista, mutta lajien välisestä tarttumisesta ei ole juuri tietoa. Yleensä mykoplasmat ovat kuitenkin eri lajeilla omanlaisiaan. Mykoplasma ei selviä pitkään eläimen ulkopuolella ja on herkkä kuivumiselle. Rotan oireita pystytään lieventämään antibiooteilla, mutta ne eivät tapa bakteeria.
Kasvaimet ovat yleinen vaiva rotilla. Alttius saada kasvaimia voi olla perinnöllistä tai johtua väärästä ruokavaliosta ja liikalihavuudesta. Eläinlääkärin vastaanotolla katsotaan, onko kyseessä hyvänlaatuinen vai pahanlaatuinen kasvain ja mitä sille voi tehdä.
LÄHDEKIRJALLISUUS: Alderton, David (1990). Pikkujyrsijöiden hoito. Hamsterit, gerbiilit, rotat, hiiret ja chinchillat. 2. painos. Jyväskylä: Gummerus. Lassila, Pilvi (2001). Eksoottisten lemmikkieläinten terveyden- ja sairaudenhoito. Ohjeita omistajille. 3. painos. Helsinki: Helsingin yliopisto. Salo, Outi Pauliina (1992). Kesyrotat. Juva: WSOY. Telkänranta, Helena (2006). Pienlemmikkien virikeopas. Sanasilta Oy.
Näin kesäaikaan Pesu haluaa muistuttaa kaikkia lemmikkien omistajia eläinten kiinnipidosta -erityisesti luonnonvaraisten eläinten pesimäaikaan.
Syy siihen, miksi taajamissakin kulkee kissoja vapaana, on niiden huolettomuus, itsenäisyys ja viihtyminen seikkailu- ja saalistusmatkoilla. Tämän pidemmälle omistajat eivät sitten ajattelekaan. Ulkona ilman valvontaa liikkuvaa kissaa uhkaavat monet vaarat kuten liikenne, myrkyt, väkivalta, taudit ja eksyminen. Jos annat kissasi kulkea vapaana, jätät lemmikkisi samalla näiden vaarojen armoille. Kissa voi vain yksinkertaisesti kadota. Kissojen vapaanapitäjät tulevat harvoin ajatelleeksi Suomen petoeläimiä. Ilveksiä, kettuja sekä kanahaukkoja voi tavata taajamienkin lähistöillä, mutta eritoten maaseudulla. Myös huuhkajalle kissa on mieluinen saalis.
Vapaasti kuljeksivista kissoista aiheutuu kaupunki- ja taajama-alueilla myös suoranaista haittaa naapurustolle. Paitsi että kissat ovat haittana naapureille, ne myös verottavat Suomen luonnonvaraisten eläinten populaatioita. Ruotsalaistutkimuksen mukaan kissojen kynsiin jää Suomessa vuosittain yli kuusi miljoonaa lintua, mikä näkyy jo varpus- ja fasaanikannoissa.
Harmittavan monet ulkokissat ovat edelleenkin leikkaamattomia, ja naaraat synnyttävät useita pentueita vuodessa vapaan ulkoilun seurauksena. Leikkaamaton naaras on alttiina kohtu- ja nisäkasvaimille sekä -tulehduksille. Sterilointi naaraalla ja kastrointi uroksella kuuluvat jokaisen kissan perusterveydenhoitoon. Eläinsuojeluyhdistykset ovat pullollaan ulkoa löydettyjä kissoja. Suurin osa näistä on leikkaamattomia, arkoja ja huonokuntoisia.
Kissasta saa sisälemmikin, jos sitä on pennusta asti pidetty sisällä. Vanhemmankaan eläimen totuttaminen ei ole vaikeaa, vaikka se omistajan kärsivällisyyttä vaatiikin. Miten kissan sitten saa viihtymään ihmisten parissa? On omistajan velvollisuus järjestää kissalle virikkeitä — erilaisia kiipeily- ja raapimapuita sekä tasoja leikkimistä ja mahdollista lajitoveria unohtamatta. Leikkiminen laukaisee petoeläimessä saman mielihyvän tunteen kuin sen oikeasti saalistaessa. Jos kissa pitää ulkona olemisesta, sille voi rakentaa tarhan virikkeineen tai totuttaa sen valjaisiin. Ulkoilu ei ole kuitenkaan välttämättömyys.
Hyvä kissanomistaja siis huolehtii lemmikistään, antaa sille rakkautta ja hellyyttä, hankkii riittävästi tietoa eläimestä ja suojelee kissaa kaikin mahdollisin tavoin sitä uhkaavilta vaaroilta.
Netissä on runsaasti tietoa lemmikkieläimistä, mutta tiedon etsijöiden on usein vaikeaa arvioida, mikä valtavasta tarjonnasta on luotettavaa. SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto on avannut lapsille oman eläinaiheisen nettisivuston. Ellukortti.fi -sivusto pohjautuu SEYn kehittämään Eläintaitokoulutus ELLUun. ELLU korostaa asiantuntevan tiedon merkitystä eläinsuojelussa, eläinten hyvinvoinnissa ja lemmikkieläinten hoidossa. Ellukortti.fi -sivustolta löytyy luotettavaa tietoa lemmikeistä ja niiden hoitamisesta sekä tehtäviä, tarinoita, kuvia ja videoita.
Lapset ovat kiinnostuneita eläimistä, ja lukemattomiin lapsiperheisiin hankitaankin lemmikkieläimiä. Luotettavalle tiedolle on kovasti kysyntää, mutta kattavaa ja asiantuntevaa tietoa lemmikkieläimistä on varsin vaikeaa löytää. Monesti päätös lemmikin ottamisesta tehdään ikävä kyllä riittämättömin tiedoin , kertoo SEYn nuorisotoiminnan koordinaattori Elina Sipilä syistä, jotka johtivat Ellukortti.fi sivuston perustamiseen.
SEYn perustama Ellukortti.fi -sivusto tarjoaa omasta lemmikkieläimestä haaveileville kunnon tietopaketin eläimistä, eläimellistä ja mukavaa ajankulua unohtamatta. Ellukortti.fi sopii eläinten omistajien lisäksi hyvin myös niille, jotka ovat vielä harkitsemassa lemmikkieläimen hankintaa tai jotka etsivät perustietoa eläimistä. Ellukortti.fi -sivustolla on tarjolla oppia lemmikkieläimistä tarinoiden ja tekemisen kautta. SEYn tavoitteena on rakentaa sivuja yhdessä lasten kanssa. Lukijat saavat myös itse lähettää sivustolle kuvia ja tarinoita sekä vaikuttaa sivujen sisältöön. Yksi Ellukortti.fi -sivuston tärkeimmistä tavoitteista on tuoda SEYn Eläintaitokoulutus ELLUn kurssisisältöjä yhä useamman lapsen ja nuoren ulottuville. Eläintaitokoulutus ELLU on eläinten hyvinvointia ja eläinten oikeutta virikkeelliseen ja lajinomaiseen elämään korostava koulutuskokonaisuus lapsille ja nuorille. ELLU antaa valmiuksia omien eläinasenteiden tutkimiseen sekä eläintietojen ja -taitojen kartuttamiseen. Koulutetut ELLU-ohjaajat järjestävät Eläintaitokursseja SEYn paikallisyhdistyksissä ympäri Suomen. Koulutuksen hyväksytysti suorittaneille myönnetään Eläintaitokortti ELLU, joka on todistus eläinosaamisesta. Vuodesta 2008 koulutuksen on suorittanut noin 180 lasta eri puolilla Suomea.
Lisätietoja: www.ellukortti.fi www.sey.fi SEYn nuorisotoiminnan koordinaattori Elina Sipilä p. 050 386 6893, sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. SEYn toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö p. 050 371 2740, sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. Lue lisää Eläintaitokoulutus ELLUsta: http://www.sey.fi/nuoret/elaintaitokoulutus_ellu
