Tiedotteet

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys, PESU ry, osti ensimmäisen oman varastotilan helmikuussa 2022 Tampereelta Ruskosta. Varastotilan hankkimisen mahdollisti testamenttilahjoitus.

Vuodesta 2003 yhdistysrekisterissä ollut, valtakunnallisessa skaalassa pieni PESU ry vastaanotti loppuvuodesta 2021 testamenttilahjoituksen, joka turvaa välttämätöntä, tällä hetkellä muuten tappiollista toimintaamme vuosiksi eteenpäin. Yksi askel toiminnan turvaamiseen oli myös oman tarvikevarastotilan hankkiminen Ruskosta. Tilassa ei säilytetä eläimiä, vaan PESU jatkaa tilapäiskotitoimintaa eläinten hyvinvointia ajatellen.

Tällä hetkellä Tampereella Ruskon teollisuusalueella sijaitsevaa hallitilaa remontoidaan, jotta se vastaisi parhaalla mahdollisella tavalla yhdistyksen toiminnan vaatimuksia. Tilaan päästään muuttamaan todennäköisesti kesällä 2022.

Yhdistys on myös kiinnostunut toimitilan vuokraamisesta tai hankkimisesta. Asiasta päätettiin jäsenkokouksessa syksyllä 2021. Toimitilalla on tarkoitus järjestää tulevaisuudessa erilaisia pop up -tapahtumia, koulutuksia ja luentoja.

Koko historiansa aikana PESU on hoitanut tuhansia eläimiä uusiin koteihin ja viime vuosina myös satoja luonnonvaraisia takaisin luontoon kuntoutuneena. Tällä hetkellä vuosittaiset kustannukset ovat noin 200 000 euroa. Vaikka testamentti turvaakin PESUn välttämättömän toiminnan jatkumisen myös tulevaisuudessa, apua tarvitaan yhä.

Lisätietoja antaa:
Riikka Ala-Hulkko
Puheenjohtaja, Pirkamaan eläinsuojeluyhdistys, PESU ry
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

PESU ry:n tiedote - lähetetty medialle 23.4.2021

Kevään saapuminen tietää myös eläinten ja ihmisten kohtaamisten lisääntymistä. Pienet pupunpoikaset, leikkisät oravalapset ja pörröiset lokinpoikaset ihastuttavat meitä vuodesta toiseen. Ja kenties juuri siksi vuodesta toiseen luonnonvaraisten eläinten hoitajille ja eläinlääkäreille päätyy näitä poikasia täysin turhaan, joko huolimattomuuden, ymmärtämättömyyden tai tietämättömyyden vuoksi. Pahimmassa tapauksessa tämä koituu eläimen kohtaloksi, mutta parhaassakin tapauksessa poikanen, joka olisi selvinnyt emon hoidossa aivan mainiosti, vie elintärkeän hoitopaikan eläimeltä, joka sitä olisi tarvinnut. Resurssit ovat rajalliset, ja hoitoa tarvitsevia eläimiä satoja vuosittain.

Katsoa saa, koskea ei

Lähtökohtaisesti luonnonvaraisiin poikasiin ei ikinä saa mennä koskemaan, jos ei täysin varmasti tiedä mitä tekee. Esimerkiksi jänikset ja metsäkauriit saattavat hylätä poikasen, johon on tarttunut ihmisen haju.

– Valitettavasti tämä ei vieläkään ole ihmisille itsestäänselvyys. Viimeksi tällä viikolla saimme ilmoituksen jäniksenpoikasesta, jota isä oli vienyt pienen lapsen silittämään. Poikaselle tämä saattaa olla kuolemantuomio. Emo saattaa hylätä poikasen, jolloin se menehtyy, SEY:n eläinsuojeluneuvoja ja Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys, PESU ry:n luonnonvaraiskoordinaattori Minna Hölttä kertoo.

Kaupunki- ja taajama-alueilla eläinten poikaset voivat päätyä minne tahansa. Kettujen vuoksi esimerkiksi jänis haluaa jättää poikasen mahdollisimman aukealle paikalle, joten jäniksen näkökulmasta vaikkapa parkkipaikka tai leikkikenttä voi olla hyvä paikka. Lokit pesivät asutuksen keskellä, joten myös maapoikaset seikkailevat jalkakäytävillä tai kulkureiteillä.

– Jos poikanen on eksynyt oikein huonoon paikkaan, voi sen varovaisesti siirtää muutaman metrin. Etenkin jäniseläinten siirrossa kannattaa hyödyntää vaikkapa paksuja ruohotuppoja, joiden avulla voi siirtää eläimen siten, että haju ei tartu. Pidemmälle tehtävät siirrot eivät ole luvallisia, ja aina on huolehdittava siitä, että emo myös löytää poikasen uudesta paikkaa, Hölttä jatkaa.

Pieni voi pärjätä yksinkin

Monesti eläimiä otetaan kiinni hyvässä tarkoituksessa. Yksinäinen pieni poikanen vaikuttaa hylätyltä ja orvolta, vaikka ei olisikaan sitä.

– Yksinäinen poikanen ei välttämättä ole lainkaan pulassa. Jänikset ruokkivat poikasen yleensä hämärissä tai yöaikaan, eikä ole siis tavatonta, että poikanen on koko päivän yksin. Lokinpoikasia emo ruokkii maahan ja orava saattaa jättää poikasen hetkeksi vaikka keskelle pihaa vaihtaessaan pesää, Hölttä kertoo.

Jos on epäily siitä, että poikanen on hylätty, tulisi tilannetta seurata kauempaa ja pidemmän aikaa. Esimerkiksi oravaemo aika usein hakee myös pesästä tippuneet poikaset takaisin pesään, jos sille annetaan rauha niin tehdä. Jos on epävarma siitä, kuinka toimia, aina voi soittaa neuvojalle tai luonnonvaraiskoordinaattorille ja pyytää toimintaohjeita.

– Toki on myös tilanteita, joissa nopeakin puuttuminen voi olla tarpeen. Jos eläin on verinen tai muutoin selkeästi loukkaantunut, tulee sitä totta kai auttaa. Mutta silloinkin kannattaa ensin soittaa – meiltä saa hyvät ja tarkat ohjeet siitä, kuinka toimia, Hölttä ohjeistaa.

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys, PESU ry tarjoaa neuvontaa ja apua myös luonnonvaraisten eläinten osalta. Tavoitteena tänä kesänä onkin, että yksikään luonnonvarainen eläin ei päätyisi hoitoon turhaan.

Lisätietoja:
Minna Hölttä
Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys, PESU ry:n luonnonvaraiskoordinaattori
SEY:n eläinsuojeluneuvoja
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
050 589 2321

Kuvat: Anne Rantala

Tiedote julkaistu medioille 7.10.2020.

Eläinten viikon teema on ajankohtaista arkea eläinsuojeluyhdistyksessä joka päivä.

Eläinten viikon teemana on #kissakriisi ja sen hillitseminen. Myös Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys, PESU ry taistelee kissakriisiä vastaan joka päivä. Yksin Pirkanmaan alueella on useita kymmeniä hallitsemattomia kissapopulaatioita, ja PESUn hoiviin päätyykin vuosittain useita satoja kissoja. Kissojen loukutus, hoito ja kotiuttaminen sekä uusien kotien etsintä tehdään täysin vapaaehtoisvoimin, ja tämä työllistää yksin PESUssa lähes 200 vapaaehtoista vuosittain.

- Syksy on kissojen aikaa. Kissat johtavat tällä hetkellä kodittomien eläinten kirkkaasti tilastoissa, niitä hoidetaan satoja, siinä missä koiria ja muita lemmikkejä vastaanotetaan yhdistykselle kymmeniä vuoden aikana. Pirkanmaalla tilanne on samanlainen kuin muualla Suomessa: tilapäiskotipaikkoja ei ole tarpeeksi siihen nähden, kuinka paljon kissoja on vailla paikkaa, Riikka Ala-Hulkko, Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja kertoo.

- Tähän mennessä olemme hoitaneet tänä vuonna jo lähes 500 kissaa, joista noin 250 on vastaanotettu yhdistykselle tämän vuoden aikana. Kriisistä voidaan puhua, sillä vastaanotettujen määrä on jo tässä vaiheessa yhtä suuri kuin koko viime vuoden aikana vastaanotettujen kissojen määrä. Toisaalta 234 kissaa on jo löytänyt kauttamme tämän vuoden aikana, Ala-Hulkko jatkaa.

Särkyneitä sydämiä ja hammashuolia

Kissapopulaation synty edesauttaa myös monenlaisten sairauksien ja ongelmien leviämistä. Populaatiokissat vaativat eläinlääketieteellistä hoitoa, sillä monilla on hammasongelmia tai muita sairauksia esimerkiksi puutteellisen ravitsemuksen vuoksi. Viimeisimmän "Särkyneiden sydänten" populaation ongelmana oli kissojen perinnöllinen sydänvika, ja kaikki populaation kissat on tutkittava sen varalta. Kaikki tutkimukset ja hoidot kustannetaan lahjoitusvaroin.

- Vastaanotimme yhdestä kohteesta noin 90 kissaa keväällä. Sydänvika paljastui onneksi melko aikaisessa vaiheessa, joten pääsimme tarttumaan ongelmaan nopeasti. Noin kymmenkunta kissaa sai lääkityksen ja osan kohdalla jouduimme valitettavasti päätymään eutanasiaan, mutta kaikeksi onneksi suurin osa populaation kissoista pääsee jatkamaan oman kodin etsintää tai on jo löytänyt sen. Särkyneiden sydänten populaatio on hyvä esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, mikäli kissojen hallitsematonta lisääntymisen kierrettä ei katkaista leikkauksella. Kissalauma ei vaadi kymmeniä vuosia kehittyäkseen, vaan jo vuodessa kissalauma voi kasvaa muutamasta yksilöstä muutamaan kymmeneen, Ala-Hulkko summaa.

Tavoitteena koti jokaiselle kissalle

Tehokkain keino taistella kissaongelmaa vastaan on huolehtia kissan leikkaamisesta sekä vaatia myös kissoille pakollinen tunnistemerkintä. Tämän puolesta myös PESU kampanjoi. Apua halutaan tarjota mahdollisimman matalalla kynnyksellä, ja yhdistys myöntää mm. kissan leikkaukseen taloudellista tukea, jos tilanne niin vaatii.

- Meihin voi ottaa aina yhteyttä, kun apua tarvitaan - aloitetaan pohtimalla ratkaisuja tilanteeseen yhdessä. Meille jokainen elämä on tärkeä ja haluamme antaa jokaiselle kissalle mahdollisuuden omaan kotiin.

Mici Moccha "Särkyneiden sydänten" populaatiosta.

Koronavirusepidemian aiheuttamassa tilanteessa jokaisen eläimen hyvinvointi ja hoito pitäisi turvata jo etukäteen. Eläinsuojeluyhdistykseltä voi pyytää apua, jos eläimen hoito aiheuttaa huolta.

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys (PESU ry) muistuttaa, että eläinten hyvinvointi on varmistettava koronavirusepidemian aikana. Koti- ja lemmikkieläimille kannattaa varata kotivaraa samaan tapaan kuin ihmisillekin: ruokaa, vettä, lääkkeitä ja esimerkiksi hoito-ohjeet. Ruoan ja tavaran hamstraamiselle ei kuitenkaan eläintenkään kohdalla ole tarvetta. Eläimen omistajan vastuulla on myös varmistaa eläimen hoito siltä varalta, että omistaja itse sairastuu tai joutuu karanteeniin. Erityisesti riskiryhmiin kuuluvien eläinten omistajien on hyvä varautua yllättäviin tilanteisiin.

− Juuri nyt on todella tärkeää pyytää ja antaa apua eläinten hoitoon. Esimerkiksi paikkakuntien Facebook-ryhmät ovat siihen käteviä paikkoja. Voit myös tarjota rohkeasti apuasi suoraan sellaiselle ihmiselle, jonka arvelet kaipaavan apua eläimen hoitoon. Hoidosta kannattaa kuitenkin laatia sopimus, Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Minna Hölttä muistuttaa.

Eläinsuojelutyössä tulee valitettavan usein vastaan tilanteita, joissa eläimen omistaja ei taloudellisten ongelmien vuoksi pysty huolehtimaan eläimestä riittävästi. Hölttä arvioi, että koronavirustilanne voi vaikeuttaa entisestään vähävaraisten ihmisten mahdollisuuksia saada maksettua eläimen aiheuttamat kulut. Taloudellinen ahdinko ei saa olla syy laiminlyödä eläimen hoitoa, mutta apua saa ja kannattaa pyytää ajoissa.

− Jos huomaat tarvitsevasi tukea tai neuvoja eläimen hoitoon, kehotan olemaan eläinsuojeluyhdistykseen matalalla kynnyksellä yhteydessä. Katsotaan sitten yhdessä, miten voimme parhaiten varmistaa eläimen hyvinvoinnin, Hölttä kannustaa.

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys muistuttaa lisäksi, että tämänhetkisten tietojen valossa koti- ja lemmikkieläimet eivät levitä tai tartuta koronavirusta. Ruokaviraston sivulta Usein kysyttyä: eläimet ja koronavirus COVID-19 löydät ajantasaista tietoa aiheesta. Joka tapauksessa myös eläinten kanssa toimiessa hygieniasta ja käsienpesusta on nyt huolehdittava tarkasti.

Lisätiedot ja yhteydenotot:
Minna Hölttä, varapuheenjohtaja
p. 050 589 2321 / klo 9-18

Vuosi 2020 aloitettiin riemuitsemalla uuden kodin löytäneiden kissojen huikeasta määrästä. Pirkanmaan Eläinsuojeluyhdistys, PESU ry on ottanut vastaan yli 1700 kissaa vuodesta 2006 lähtien.

Siinä missä PESU on yhdistyksenä kaikkien eläinten yhdistys, kissat ovat olleet kautta aikojen isoin eläinryhmä yhdistyksen kodittomien tilastoissa. Vuoden 2019 lopussa yhdistyksen tilastot kertoivat, että kodinhankintatoiminnan startattua vuonna 2006, PESU ry on vastaanottanut jo yli 1700 kissaa koko kodinhankinnan historiansa aikana. Uusiin koteihin on lähtenyt 1458.

Kissojen määrä on ollut tasaisessa nousussa vuodesta 2014 lähtien. Tämä on tarkoittanut sitä, että joka vuosi kissojen määrä tilapäiskodeissa on myös kasvanut, koska säännöllisesti joka vuosi tilapäiskoteihin on jäänyt edeltävältä vuodelta kissoja. Vuosi 2019 oli tässä suhteessa harvinainen: siinä missä vastaanotimme 259 uutta kissaa, niin meiltä kissoja saatiin lähtemään uusiin koteihinsa 297 kappaletta - siis lähes 300! Vuoden kodinsaantilukema oli ennätysmäinen aiempiin vuosiin verrattuna. Kokonaisuudessaan yhdistys huolehti yli 500 kissasta koko vuoden aikana, kun mukaan lukuun lasketaan vuoden alussa yhdistyksellä olleet ja yhdistykselle palautuneet kissat.

Tällä hetkellä PESUlla on kissoja noin 230 eri puolilla Pirkanmaata tilapäiskodeissa. Toiminnan pyörittäminen kysyy vapaaehtoisilta pitkää pinnaa, järjestelykykyä ja välillä myös vähän huumoria selviämiseen, sillä kissatilanne on Suomessa yhä surullinen.

- Kissapopulaatiot eivät ole Pirkanmaalla millään tavalla harvinaisia. Eniten niitä tapaa maaseudulla ja taajamissa, mutta myös Tampereen Hervannassa on loukutettu leikkaamatonta kymmenpäistä kissalaumaa, kertoo Riikka Ala-Hulkko, Pirkanmaan Eläinsuojeluyhdistys, PESU ry:n kissakoordinaattori ja tiedottaja. - Vaikka ongelmaan on jo pureuduttu, vaatii se kokonaisuutena paljon enemmän maanlaajuista huomiota ja pitkäjänteistä valistustyötä.

Eläinten uudelleensijoittaminen ei ole halpaa: yhden kissapopulaation tyhjentäminen syö jopa kymmeniä tuhansia euroja. Kokonaisuudessaan pelkästään kissojen eläinlääkärikustannuksiin kului viime vuonna yli 145 000 euroa. Välillä eläimiä ei voida enää auttaa, vaan eutanasia on ainoa ratkaisu. Vuonna 2019 lopetettuja tai kuolleita kissoja kirjattiin 12 (4,8 % koko vuonna hoidettujen määrästä).

- Vuositasolla lopetamme hyvin vähän eläimiä. Jokainen lopetuspäätös mietitään eläimen etua ajatellen: voiko tämä eläin elää hyvän ja lajityypillisen loppuelämän ilman kipua tai kärsimystä? Ala-Hulkko jatkaa. - Eläinsuojelutyössä eläin on asiakkaamme.

Vuonna 2020 kissatilanne ei tule muuttumaan oleellisesti. Yhdistys varautuu ottamaan kissoja noin 300 kappaletta, mutta määrä voi myös huomattavasti isompi; todennäköisesti vuosittain määrä jatkaa kasvuaan.

- Onneksi ihmiset ovat heränneet vallitsevaan kissatilanteeseen, ja kissat löytävät myös koteja, kun lemmikkiä etsitään yhä enemmän eläinsuojeluyhdistyksiltä. Kuitenkin jo noin 70 % kissoista saa kodin saman vuoden aikana, Ala-Hulkko summaa.

Lisätiedot ja kommentointi:
Riikka Ala-Hulkko
Tiedottaja & kissakoordinaattori
p. 0400 740641 (arkisin 9-20)
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Yhdistyksen www-sivut: https://www.pesu.org
Kodittomat kissat: https://pesu.org/kodittomat-elaeimet/kissat 

Kuluneella viikolla Hervannassa sattui valitettava tapaus, jossa kouluikäiset pojat olivat potkineet hengiltä lokinpoikasen. Kaksi muuta poikasta pelastuivat sivullisen ihmisen puututtua tilanteeseen, joskin myös toinen niistä sai vakavia vammoja ja toimitettiin hoitoon luonnonvaraisten eläinten hoitajalle. Harvoin ymmärretään, että tilanne on rikos.

Kaikki linnut ovat laissa rauhoitettuja pesimäaikaan, joten tilanteessa syyllistyttiin rauhoitetun linnun pahoinpitelyyn ja tappoon. Kun tekijöinä on alaikäisiä lapsia, vastuun tästä kantavat vanhemmat. Aikuisina meillä onkin valtavan suuri vastuu paitsi itsemme, myös lasten puolesta. Aikuisten niin kotona, koulussa kuin muuallakin tulisi näyttää esimerkkiä ja opastaa lapsia kohtelemaan eläimiä ja koko luontoa sille kuuluvalla arvostuksella.

Empatia ja elollisten sekä tuntevien luontokappaleiden arvostaminen sekä luontoa koskevien lakien noudattaminen ovat tärkeä oppi lapsille jo pienestä pitäen. Tämä oppi kantaa koko elämän, ja antaa lapselle mahdollisuuden terveeseen ja toimivaan luontosuhteeseen. Myös koulujemme opetussuunnitelmaan on jo jonkin aikaa kuulunut eläinten hyvinvointi, mutta koulun lisäksi tärkeä oppi tulee kotoa sekä lähiympäristöstä – siitä miten meistä jokainen suhtautuu eläimiin ja luontoon.

Eläinsuojelulaki sekä ympäristölainsäädäntö antavat meille puitteet, joiden mukaan luonnossa toimia. Nämä säännöt ovat se minimitaso, jota jokaisen tulee noudattaa. Tämä velvoittaa meistä jokaista myös puuttumaan tilanteisiin, joissa huomaamme että lain kirjain ei täyty. Kiireellisissä tapauksissa virka-aikaan yhteyden voi ottaa alueen valvontaeläinlääkäriin tai tarvittaessa myös suoraan poliisiin. Poliisi toimii myös eläinsuojeluviranomaisena, ja auttaa tarvittaessa. Jos olet epävarma kuinka tilanteessa tulisi toimia, voit ottaa yhteyttä myös alueen SEY:n eläinsuojeluneuvojaan.

Tästä Hervannan tapauksesta on tehty asiaan kuuluvasti rikosilmoitus, ja toivomme, että tapahtumat tekijät saadaan kiinni.

Lisätiedot: SEY:n eläinsuojeluneuvoja ja PESU ry:n varapuheenjohtaja Minna Hölttä, puh. 050 516 6596, puheenjohtaja(at)pesu.org

Tänään 2.3. vietetään valtakunnallista löytöeläinpäivää, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota kodittomien eläinten tilanteeseen. Moni löytöeläin päätyy etsimään omaa kotiaan eläinsuojeluyhdistyksen kautta.

Löytöeläimistä erityisesti kissojen tilanne on huono. Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen kautta uutta kotia etsivistä kissoista yli puolet on alkuperältään löytöeläimiä. Yli 20 prosenttia yhdistykselle tulevista kissoista on virallisesti löytöeläimiä ja noin 30 prosenttia on villiintyneitä yksilöitä, jotka on toimitettu löytölöihin.

Eläinsuojelulaki velvoittaa kunnat huolehtimaan löytöeläimistä 15 vuorokautta. Tänä aikana omistajalla on mahdollisuus lunastaa lemmikkinsä maksamalla löytöeläimestä aiheutuneet kulut. Jos omistajaa ei saada selville, eläimelle voidaan etsiä uusi koti tai se voidaan lopettaa. Eläinsuojeluyhdistys voi etsiä uuden kodin löytöeläimelle, jonka omistajaa ei saada tavoitettua.

Lue täältä, miten löytöeläinten ja karanneiden lemmikkien kanssa kannattaa toimia

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen (PESU ry) vapaaehtoisilla on kädet täynnä töitä hylättyjen kissojen kanssa. Yhdistyksen hoivissa on nyt noin 270 kissaa, ja lisää kissoja tulee yhdistykselle viikoittain.

PESU ry:n vastaanottamien kissojen määrä on kasvanut jatkuvasti rajusti viime vuosina. Vuoden 2018 tammi−lokakuun aikana yhdistys vastaanotti 280 kissaa, joista noin 75 prosenttia on lähtenyt uusiin koteihin saman vuoden aikana. Kaiken kaikkiaan yhdistyksen vapaaehtoiset ovat hoitaneet tänä vuonna noin 500 kissaa, kun mukaan lasketaan viime vuoden puolella yhdistykselle tulleet eläimet.

− Eläinten määrä on valtava yhdistyksen resursseihin nähden. Kodittomien eläinten eläinlääkärikulut ovat nousseet useamman vuoden ja viime vuosina ne ovat ylittäneet reilusti 100 000 euroa. Tällaiset summat ovat täysin vapaaehtoisvoimin toimivalle yhdistykselle varainhankinnallisesti erittäin haastavia eläinten hoidon ohessa. Surullisinta on tietenkin kissojen kohtalo ja ihmisten välinpitämättömyys, PESU ry:n puheenjohtaja Annika Salomaa kuvailee.

Näkyvyys tuo lisää yhteydenottoja

Eläinsuojeluyhdistykselle tulevien kissojen määrää selittää moni tekijä. Kissoja jää kodittomaksi yhä enemmän, mutta niitä myös saadaan autettua tehokkaammin. PESU ry:n toiminta on kasvanut ja sen kautta on tarjolla enemmän tilapäiskoteja, joihin uutta kotia etsiviä eläimiä sijoitetaan.

− Suuri merkitys on myös sillä, että PESU ry:n toiminta tunnetaan yhä paremmin ja siihen luotetaan, joten ihmiset osaavat ottaa meihin yhteyttä, Salomaa kertoo.

Löytöeläinyhteistyö on myös lisääntynyt Pirkanmaalla. Hyvällä yhteistyöllä esimerkiksi Kiikoisten löytöeläinpalvelun, Kissankulma ry:n ja Kujalan tilan kanssa voidaan auttaa yhä useampaa hylättyä eläintä. Löytöeläinpalvelut vastaavat löytöeläimistä 15 vuorokautta, jonka jälkeen ne siirtyvät eläinsuojeluyhdistykselle odottamaan pääsyä uuteen kotiin. Yhdistykselle päätyy lisäksi eläinsuojeluviranomaisten kautta eläimiä, esimerkiksi luonnossa eläviä populaatiokissoja.

Auttaa voi monin tavoin

Eläinsuojeluyhdistyksen toiminta pyörii vapaaehtoisvoimin ja lahjoitusvaroin. Vielä ennen joulua ehtii muistamaan kodittomia eläimiä lahjoituksella – pienestäkin rahasummasta on apua.

Parhaiten asiat tietenkin olisivat, jos eläimiä ei lähtökohtaisesti kohdeltaisi kaltoin tai hylättäisi. Kissakriisin yhtenä taustatekijänä on arvostuksen puute eläintä kohtaan. Myös tietämättömyys vaikuttaa: moni ei ymmärrä, mitä lemmikin hoito vaatii.

− Oma lemmikki kannattaa hankkia vain, jos siihen pystyy sitoutumaan. Leikkauttaminen on halpa ja helppo keino välttyä ei-toivotuilta pennuilta. Lemmikin tunnistusmerkinnän tulisi olla pakollinen, jotta karanneiden tai hylättyjen eläinten alkuperä olisi helpommin selvitettävissä. PESU ry:ssä toivotaan myös, että ihmiset pitävät silmällä eläinten hyvinvointia ja ottavat yhteyttä eläinsuojeluun matalalla kynnyksellä, Salomaa viestittää.

Lisätiedot:
PESU ry:n puheenjohtaja Annika Salomaa, puh. 045 265 2005, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.  

Mediatiedote, julkaisuvapaa heti

Eläinlääkärikustannuksien nousu voi kaataa eläinsuojeluyhdistykset – kissapuolella kustannukset nousseet jopa 46 %

Vapaaehtoiset eläinsuojeluyhdistykset ovat vaikeuksissa alati kasvavien eläinlääkärikustannusten vuoksi, sillä tulijoita on jatkuvasti enemmän kuin resursseja. PESU ry:n kissapuolen eläinlääkärikustannukset ovat nousseet 46 prosenttia vuosien 2016–2017 aikana.

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys, PESU ry:n puheenjohtaja Annika Salomaa kertoo, että varsinkin kissapuolen menot ovat kasvaneet rajusti viime vuosien aikana.

- Viime vuonna 2017 PESU ry:n kissapuolen pelkät eläinlääkärikustannukset olivat 106 755 euroa. Vuonna 2016 luku vastaava luku oli 72 638 euroa. Kustannukset nousevat, mutta rahaa ei saada kerättyä yhtä paljon, vaan vaje kasvaa vuosittain. Kasvu johtuu useista eri tekijöistä, kuten esimerkiksi kissamäärän nousemisesta, mutta myös yleisen hintatason kallistumisesta.

Jokaiselle yhdistykselle otetulle kissalle tehdään perustoimenpiteet leikkautus, sirutus, rokotus ja FIV/FELV-testi ennen kuin niille aletaan etsiä kotia. Paketin keskiarvohinta on 262 euroa, mutta usein kissa maksaa yhdistykselle paljon enemmän.

- Valitettavasti kustannukset eivät ikinä jää vain peruspaketin hoitamiseen. Kulut ovat selkeästi kasvaneet myös akuutisti hoidettavien vaivojen ja vammojen osalta: kissoille näitä ovat ulkoloiset, hammassyöpymät, erilaiset haavat ja tulehdukset... Todellisuudessa yksi kissa voi maksaa meille jopa 500 euroa. Kustannukset voivat tulla myös elämänsä hyvin eläneestä kotikissasta, jonka hammaskalusto on akuutin remontin tarpeessa. Nykyisin eläimet päätyvät meille myös keskivertoa huonokuntoisempana, ja ongelmia myös havaitaan lääkärissä käydessä herkemmin – yhdistys kantaa vastuun, puheenjohtaja summaa.

Eläinsuojeluyhdistykset, jotka eivät hoida löytöeläintoimintaa, eivät saa kaupungilta vakituista tukea, vaan tuki anotaan vuosittain yhdistystoimintaan. Vuonna 2018 Tampereen kaupunki oli ainoa kaupunki PESUn alueelta Pirkanmaalta, joka tuki yhdistystä.

- Mikäli kuluvaje kasvaa, voimme auttaa yhä vähemmän eläimiä, sillä sitoudumme auttamaan aina niitä, jotka otamme sisään. Tänä vuonna odotamme noin 300 kissaa. Kevät on ollut vaikea myös luonnonvaraispuolella – neuvontapuhelimemme soi lähes tauotta, kertoo Salomaa.

PESU ry:llä kissapuolen kuluvajeen vuoksi päädyttiin järjestämään Voi viiksi! -keräys, jolla on tarkoitus kerätä rahat 100 kissan perustoimenpidepakettiin (á 262 euroa). Tällä hetkellä keräyksessä on kerätty rahat jo noin 14 kissan rahoittamiseen. Keräys jatkuu kesäkuun loppuun 2018 saakka.

Lue lisää keräysen omilta sivuilta.

Lisätietoja antaa:
Riikka Ala-Hulkko, tiedottaja/varapuheenjohtaja, p. 045 112 6395, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Annika Salomaa, puheenjohtaja, p. 045 265 2005, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.