




Pokeripöydät valmiiksi, me ollaan kaverukset Noppa ja Jokeri ja kaivattais loppuelämän peliseuraa.
Eli minä oon Noppa, väriltäni mustankirjava kilppari. Silmät on vihreet ja sen saat kyllä huomata, kun tykkään tuijottaa ihmisiä suoraan silmiin. Minua on kutsuttu myös ainakin nimillä Noppatin ja Ronja Ryövärintytär. Kummallista, kun ei mulla elämän alkutaipaleella kissapopulaatiossa ollut nimeä ollenkaan, ja nyt niitä on sadellut sitten enemmänkin. Joka tapauksessa nimeni nykyään tunnen ja käännyn ainakin katsomaan, kun minua kutsutaan. Kun nuo ihmiset on vähän aikaa rauhassa, niin menen kyllä ihan viereenkin katsomaan niitä ja niiden jalkoihin pyörimään. Syliin en kuitenkaan tule, oma paikka pitää pöydässä olla. Tai pöydän alla, mutta voidaan katsoa sitä sitten.
Oon siis tyttö ja syntynyt ehkä vuonna 2020. Koska oon omasta mielestäni kasvavassa iässä, niin syön kaikkien kavereidenkin edestä. Syön myös ihmisten välipalat, jos niiden silmä välttää. Ja Noppahan on nopein.
Tämä mun kaverini on tosiaan poika nimeltä Jokeri, esittelen senkin, kun se on vähän vielä ujompi tämän esittäytymisen kanssa. Ollaan samanikäisiä. Jokerin kanssa yhdessä on ihmetelty tätä nimiasiaa, sitäkin kun välillä kutsutaan esimerkiksi Jokruksi. Sitä ei kyllä yleensä niin kiinnosta kuunnella mitä asiaa ihmisillä sille olisi, jatkaa aina vaan omia pelejä. Tosin se on uskaltautunut ihmisen syliinkin asti. Me ollaan yhdessä mietitty, että onko se nyt sitten hyvä peliliike. Testaillaan tätä vielä. Niin ja mä valitsin tosiaan tämmöisen salaperäisemmän värityksen, mutta Jokeri ei sen päälle tajunnut ollenkaan, vaan on nyt sitten väriltään kirkkaan oranssi. Kai sekin maastoutuu, jos oikein yrittää, ainakin syksyllä tonne lehtien sekaan ulkotarhassa.
Jokerilla oli nuorempana taipumusta virtsakiviin, mutta nyt näyttää siltä, että se homma pysyy kurissa hyvällä ja laadukkaalla ruoalla ja stressittömällä elämällä. Täällä tilapäiskodissa ruoka on ollut pääasiassa viljatonta ja laadukasta märkäruokaa ja raakaruokaa, ja sen lisäksi viljattomia kuivanappuloita on ollut aina tuossa tassun ulottuvilla.
Niin ja siitä peliseurasta, me saatetaan kyllä aluksi katsoa vähän epäluuloisesti ihmisten pelejä, mutta kovin ollaan uteliaita oppimaan. Narun päästä ollaan saatu jo kiinni ja sekös on hauska leikki! Pienten lasten kanssa ei oikein uskalleta leikkiä ja niitä juostaan yhdessä karkuun. Joku myös kysyi, että mites se koirien kanssa leikkiminen. Ei me tiedetä kyllä ollenkaan mistä siinä oli kyse, kun ei olla semmoisia tavattu, eikä muuteta pikkulapsi- tai koirakotiin.
Tilapäiskodissa ollaan sen sijaan tavattu paljon muita kissoja, ja ollaan oltu hyvissä väleissä, ainakin kun kukaan ei ole huijannut yöllisissä juoksukilpailuissa. Me tykättäis olla uudessa kodissa ihan kahdestaankin, toisaalta voitais ehkä laajentaa tätä kaveripiiriä yhdellä tai kahdella kissalla, jos ne olis mukavia. Löytyisiköhän teidän kotona meille pelipöydästä tilaa? Voidaan kokeilla ottaa erä yhdessä, kun tuutte käymään katsomassa meitä. Sijainti Kangasala.