PESU ry:n tiedote - lähetetty medialle 23.4.2021

Kevään saapuminen tietää myös eläinten ja ihmisten kohtaamisten lisääntymistä. Pienet pupunpoikaset, leikkisät oravalapset ja pörröiset lokinpoikaset ihastuttavat meitä vuodesta toiseen. Ja kenties juuri siksi vuodesta toiseen luonnonvaraisten eläinten hoitajille ja eläinlääkäreille päätyy näitä poikasia täysin turhaan, joko huolimattomuuden, ymmärtämättömyyden tai tietämättömyyden vuoksi. Pahimmassa tapauksessa tämä koituu eläimen kohtaloksi, mutta parhaassakin tapauksessa poikanen, joka olisi selvinnyt emon hoidossa aivan mainiosti, vie elintärkeän hoitopaikan eläimeltä, joka sitä olisi tarvinnut. Resurssit ovat rajalliset, ja hoitoa tarvitsevia eläimiä satoja vuosittain.

Katsoa saa, koskea ei

Lähtökohtaisesti luonnonvaraisiin poikasiin ei ikinä saa mennä koskemaan, jos ei täysin varmasti tiedä mitä tekee. Esimerkiksi jänikset ja metsäkauriit saattavat hylätä poikasen, johon on tarttunut ihmisen haju.

– Valitettavasti tämä ei vieläkään ole ihmisille itsestäänselvyys. Viimeksi tällä viikolla saimme ilmoituksen jäniksenpoikasesta, jota isä oli vienyt pienen lapsen silittämään. Poikaselle tämä saattaa olla kuolemantuomio. Emo saattaa hylätä poikasen, jolloin se menehtyy, SEY:n eläinsuojeluneuvoja ja Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys, PESU ry:n luonnonvaraiskoordinaattori Minna Hölttä kertoo.

Kaupunki- ja taajama-alueilla eläinten poikaset voivat päätyä minne tahansa. Kettujen vuoksi esimerkiksi jänis haluaa jättää poikasen mahdollisimman aukealle paikalle, joten jäniksen näkökulmasta vaikkapa parkkipaikka tai leikkikenttä voi olla hyvä paikka. Lokit pesivät asutuksen keskellä, joten myös maapoikaset seikkailevat jalkakäytävillä tai kulkureiteillä.

– Jos poikanen on eksynyt oikein huonoon paikkaan, voi sen varovaisesti siirtää muutaman metrin. Etenkin jäniseläinten siirrossa kannattaa hyödyntää vaikkapa paksuja ruohotuppoja, joiden avulla voi siirtää eläimen siten, että haju ei tartu. Pidemmälle tehtävät siirrot eivät ole luvallisia, ja aina on huolehdittava siitä, että emo myös löytää poikasen uudesta paikkaa, Hölttä jatkaa.

Pieni voi pärjätä yksinkin

Monesti eläimiä otetaan kiinni hyvässä tarkoituksessa. Yksinäinen pieni poikanen vaikuttaa hylätyltä ja orvolta, vaikka ei olisikaan sitä.

– Yksinäinen poikanen ei välttämättä ole lainkaan pulassa. Jänikset ruokkivat poikasen yleensä hämärissä tai yöaikaan, eikä ole siis tavatonta, että poikanen on koko päivän yksin. Lokinpoikasia emo ruokkii maahan ja orava saattaa jättää poikasen hetkeksi vaikka keskelle pihaa vaihtaessaan pesää, Hölttä kertoo.

Jos on epäily siitä, että poikanen on hylätty, tulisi tilannetta seurata kauempaa ja pidemmän aikaa. Esimerkiksi oravaemo aika usein hakee myös pesästä tippuneet poikaset takaisin pesään, jos sille annetaan rauha niin tehdä. Jos on epävarma siitä, kuinka toimia, aina voi soittaa neuvojalle tai luonnonvaraiskoordinaattorille ja pyytää toimintaohjeita.

– Toki on myös tilanteita, joissa nopeakin puuttuminen voi olla tarpeen. Jos eläin on verinen tai muutoin selkeästi loukkaantunut, tulee sitä totta kai auttaa. Mutta silloinkin kannattaa ensin soittaa – meiltä saa hyvät ja tarkat ohjeet siitä, kuinka toimia, Hölttä ohjeistaa.

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys, PESU ry tarjoaa neuvontaa ja apua myös luonnonvaraisten eläinten osalta. Tavoitteena tänä kesänä onkin, että yksikään luonnonvarainen eläin ei päätyisi hoitoon turhaan.

Lisätietoja:
Minna Hölttä
Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys, PESU ry:n luonnonvaraiskoordinaattori
SEY:n eläinsuojeluneuvoja
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
050 589 2321

Kuvat: Anne Rantala